Hämäläisperäinen järvennimi Urja

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
12.10.2017 klo 13.46

Urja on Velskolan kaupunginosassa sijaitseva syvä ja jylhärantainen korpijärvi. Sen vesi on luonnostaan kirkasta, ympäröivä maasto karua. Järven pohjoisosassa sijaitsee luonnonsuojelualue. Nimeä käytetään myös järven pohjoispuolella sijaitsevasta osa-alueesta. Lähellä sijaitsee lukuisia muitakin järviä: Orajärvi, Karjakaivo, Vääräjärvi ja Kattilajärvi.

Järveä tarkoittavana Urja on ollut opaskartassa vuodesta 1970 alkaen. Vanhin asiakirjamerkintä on peräisin vuodeltä 1750, jolloin kartassa on Uria Järwi. Vuonna 1803 nimi on kirjoitettu Urja Träsk, ja vuodesta 1930 kartoissa on ollut lyhyempi muoto Urja.

Nimi on Suomessa harvinainen, sillä toista sellaista ei maastamme löydy. Äänteellisesti likeisiä nimiä on kuitenkin parikymmentä; niiden tarkoittamat paikat sijaitsevat pääosin hämäläismurteiden alueella. Keski-Suomessa on Uurainen-niminen kunta, mutta ei ole varmaa, liittyykö se jotenkin muihin Urjaa muistuttaviin nimiin. Tunnettuin lienee pitäjännimi Urjala, joka esiintyy jo vuonna 1390 asussa Vrdhiala. Heikki Ojansuu on esittänyt, että lähtömuoto on ollut *Udriala; sen jälkeen kehitys olisi kulkenut *Urriala > *Urjala.

Nimien taustalla voi olla muinaissuomalainen miehennimi. Samaa kantaa olisi itäsuomalainen sukunimi Utriainen. Se on yhdistetty sanaan utra ’poloinen, raukka, vanha ukko’. Espoon järvennimi on todennäköisesti hämäläisperäinen. Seutu onkin ollut aikoinaan hämäläisten nautinta-aluetta, jossa on käyty metsästämässä. Urja on saattanut olla alkuaan Urjanjärvi, joka on viitannut joko yksittäiseen erämieheen tai eränkävijöiden kotipaikkaan.

Karttaan on merkitty vuonna 1782 Uria Jervi. Kartta: Kansallisarkisto. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Espoo B8:14/3-8; Karta öfver skog med delningsbeskriftning.

Lähde: Sirkka Paikkalan tutkimus teoksessa Järvi-Espoo: vesistönimet, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta 1992, s. 56–57.  

(Viikon nimi 40/2017. Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)