Espoonkartano – Esbogård ­

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Kuningas Kustaa Vaasa halusi perustaa maanviljelyksen ja karjanhoidon mallitilan Helsingin liepeille, ja paikaksi vahvistui vuoden 1556 kesäkäräjillä vanhan Esbogårdin kartanon ja kylän tienoo, Espoby. Paikalla ainakin 1200-luvulta asti sijainneen Espobyn kylän talonpojat myivät maansa kuninkaankartanon tieltä, mikä oli merkittävä tapaus koko Espoon kehittymisen kannalta. Espobyn lisäksi kuninkaankartano nielaisi tieltään esimerkiksi Mankin suurkylän. Nimi Espoonkartano on esiintynyt asiakirjoissa jo vuonna 1495 muodossa Espå gård ja vuonna 1556 Espeby grd. Nimen Espoo taustoista ks. Espoon keskus – Esbo centrum.

Alueen siniverinen historia näkyy myös sen uudemmassa kaavanimistössä ennen kaikkea Kauklahden puolella Kuninkaankartanossa. Itse Espoonkartano on kuitenkin pääosin kaavoittamatonta, ja paikannimet perustuvat vanhoihin tilojen ja maastokohteiden nimiin. Nykyisen Espoonkartanon osa-alueet ovat Halujärvi, Järvikylä, Loojärvi, Mankki, Mynttilä ja Perinki.

Nimiartikkeleita Espoonkartanosta

Blominmäki – Blombacken

Blomintie – Blommens väg

Espoonkartano – Esbogård

Halujärvenrinne – Haluträskbranten

Halujärvi – Haluträsket

Hiekkarata – Sandbanan

Holken

Kaipuunkuja – Längtans gränd

Lapinkyläntie – Lappbölevägen

Loojärvi – Låjärv

Mankinjoki – Mankån

Mynttilä – Myntböle

Peringintie – Sperringsvägen