Karabacka, Karakallio – Karabacka, Karakalliontori – Karabackatorget, Karamalmi – Karamalmen, Karaniitty – Karaängen

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Karabacka

Kilon kartanon alaisuudessa oli ainakin jo 1780-luvulla torppa nimeltä Karabacka. Torppa sijaitsi suunnilleen nykyisen Kuninkaistentie 29:n kohdalla. Nimi Karabacka sisältyy myös muun muassa 1760- ja 70-lukujen asiakirjoihin merkittyihin niitynnimiin Karabackaängen, Karabackäng ja suonnimeen Karabackkärr. Ei ole varmasti tiedossa, mistä Karabacka-, Karaback-nimet ovat syntyneet.

Mainitut vanhat nimiesiintymät tarkoittavat vanhan Helsingin suunnasta Bemböleen menevän maantien eli Turuntien eteläpuolella olevia paikkoja. 1900-luvun alkupuolella nimeä Karabacka käytettiin alueennimenä tarkoittamassa nykyisin Kuninkaisiksi kutsuttua asuinaluetta.

Ainakin 1900-luvulla nimellä Karabacka tai Karabackabergen voitiin kutsua myös Turuntien pohjoispuolisia kallioita. Sinne 1950-luvulta lähtien suunniteltu ja 1960-luvulta lähtien rakennettu uusi asuinalue sai samoin ruotsinkieliseksi nimekseen Karabacka. Sen suomenkieliseksi nimeksi annettiin Karakallio.

(Viikon nimi 10/2015. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus)

Karakallio – Karabacka

Kaupunginosannimen Karakallio – Karabacka kantana on vanha asumuksennimi Karabacka. Tämä asumus oli nykyisen Turuntien varressa. Ei ole varmasti tiedossa, mistä asumus sai aikoinaan nimensä.

Suomenkielinen vastine Karakallio on muodostettu 1950-luvun lopussa. Nimellä Karakallio – Karabacka alettiin tarkoittaa laajaa asuinaluetta, jonka kaavoitus käynnistyi tuolloin. 1970-luvulla Karakallio tuli myös viralliseksi kaupunginosannimeksi.

(Viikon nimi 9/2015. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Karakalliontori – Karabackatorget

Karakallion ostoskeskuksen edustalla Karakalliontien laidassa on kaupunginosan keskusaukio, Karakalliontori – Karabackatorget. Torilla on toisinaan yleisötapahtumia ja torimyyntiä. Se on nimetty Karakallion kaupunginosan mukaan.

Nimi tuli asemakaavan nimistösuunnitelmaan 1991 ja merkittiin asemakaavaan 90-luvulla. Aiemmin asemakaavassa ollut nimi Ostosaukio – Köptorget poistettiin siinä yhteydessä.

Virallisesti suomenkielinen nimi kirjoitetaan yhteen,Karakalliontori, ja ruotsinkielisen nimen virallinen asu on Karabackatorget, mutta epävirallisessa käytössä esiintyy myös asuja Karakallion tori ja Karabacka torg.

Nimi oli syntynyt jo paljon ennen vuoden 1991 nimistösuunnitelmaa, sillä aukiota oli usein kutsuttu spontaanisti Karakalliontoriksi tai Karakallion toriksi. Esimerkiksi Karakallio-seuran julkaisemassa Kara-lehdessä 1/1976 kerrotaan, että 14.5.1976 oli Karakallion torilla Kari Laakson yhtyeen säestämät toritanssiaiset.

(Viikon nimi 8/2015. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)

Karamalmi – Karamalmen

Karamalmi – Karamalmen on osa-alue Keran aseman, Kuninkaisten ja Karakallion välissä. Asemannimi Kera ja alueennimi Karamalmi muistuttavat toisiaan äänteellisesti, mutta ne ovat erilähtöisiä. Kara-alkuiset nimet pohjautuvat vanhaan paikannimeen Karabacka.

Karabacka (myös muodossa Karaback) on ollut viljelys- ja maastonimi. Nimen loppuosana on sana backe, backa ’mäki’, mutta alkuosan Kara taustaa ei tiedetä.

Alueennimi Karamalmi – Karamalmen on annettu 1970. Suomen murteiden maastosana malmi ja ruotsin maastosana malm merkitsevät kangasta, nummea. Vanhassa nimistössä ei ole ollut sellaista nimeä kuin "Karamalmi" tai "Karamalmen", vaan alueennimi muodostettiin metsäalueennimen Kilomalmen pohjalta. Malmi-loppuisen nimen katsottiin sopivan alueelle, koska Karamalmi on ollut pääosin metsää, suurelta osin kangasmaastoa.

Espoon nimistötoimikunta suunnitteli 1970 alueennimet kaava-alueille, joilla oli ollut työniminä ”Kilon teollisuusalue I a, I b ja II”. Toimikunnan ehdottamat nimet Nihtisilta – Knektbro ja Karamalmi – Karamalmen ovat olleet käytössä siitä lähtien. Alueet ulottuvat Kilon kaupunginosan länsireunalla Turunväylältä Turuntielle. Eteläisempi, Turunväylän ja Rantaradan välinen osa-alue on Nihtisilta, ja pohjoisempi osa-alue Rantaradalta Turuntielle on Karamalmi.

Rautatieasemannimi Kera perustuu puolestaan alueella pitkään toimineen yrityksen, Kera oy:n, nimeen. Kera ei ole virallisesti käytössä minkään alueen nimenä. Karamalmi voidaan jakaa pienempiin osiin, "suurkortteleihin", jotka ovat Karapelto, Karaniitty ja Karaportti.

(Viikon nimi 40/2012. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Karaniitty – Karaängen

Alueennimi Karaniitty – Karaängen tarkoittaa suurkorttelia Karamalmilla, Karaniityntien itäpuolella. Karaniitty – Karaängen on myös alueella olevan puiston nimi. Juuri puiston kohdalla on ollut vanha niitty, jonka nimenä oli jo 1800-luvun alussa tehdyssä kartassa Karabackängen.

Karabackängenin pohjoispäässä oli pieni pelto nimeltä Karabackåkern, ja sen lähellä myös torppa nimeltä Karabacka. Viljelysnimellä Karabackängen on vanhojen karttojen mukaan voitu kutsua eräitä muitakin lähistöllä olleita niittyjä.

Puistonnimi Karaniitty – Karaängen on suunniteltu 1970 ja vahvistettu asemakaavassa 1972. Karaniitty – Karaängen on nykyisin (2015) vielä käytössä lisäksi pienen ajotien nimenä, mutta asemakaavan mukaan ajotie ja sen nimi jäisivät pois.

Osin Karaniityn puiston alueella toimi 1960-luvulta 80-luvulle liikennepuisto. Nimistötoimikunta ehdotti puiston nimeämisen yhteydessä 1970 Espoon liikennelautakunnalle ja kansakoululautakunnalle, että myös tätä "lasten liikennekaupunkia" kutsuttaisiin nimellä Karaniitty – Karaängen.

(Viikon nimi 11/2015. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2015.)