Kauklahden asuntomessualueen nimistö

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Kauklahden vuoden 2006 asuntomessualueen nimistö on pyrkinyt osaltaan luomaan alueelle vahvaa, omailmeistä kaupunkikuvaa ja siten edistämään alueen hahmotusta, sen identiteetin ja imagon muodostumista, kaupunkimarkkinointia ja asukkaiden juurtumista. Asuntomessualueen kaavanimistö viittaa niin sanotun talonpoikaispurjehduksen ja hansakaupan aikaan 1500-luvulle, kylän historiallisesti ehkä merkittävimpään kauteen. Hansakauppaan liittyi myös rannikon asukkaiden hämäläisten kanssa käymä sisämaankauppa. Asuntomessualueen nimistössä on koottu ja sidottu yhteen nämä teemat, joskin teemojen hahmottelun ja alueen nimenannon ovat aloittaneet Espoon nimistötoimikunnan jäsenet jo 1970-luvulla.

Asuntomessualueen kaava-alueen nimi on Kauklahdenpuisto – Köklaxhagen. Ruotsinkielisen nimen loppuosana on -hagen alueen vanhojen paikannimien mukaan (esimerkiksi Tegelhagen ja Björkhagen). Suomenkielisenä nimenä ”Kauklahdenhaka” voisi olla vähän hankalakäyttöinenkin, joten nimestä muodostettiin istuvampi -puisto-loppuinen.

Alueen keskeisin katu on Klippinkitie – Klippingsvägen. Klippingit ovat 1500–1600-luvun hansa-aikojen neliskulmaisia, Espoossakin käytettyjä metallirahoja. Jo aiemmin, 1300-luvulla ja sen jälkeen, käytössä olleita rahoja olivat markan ja äyrin ohella esimerkiksi penninki ja ropo – niistä jalankulkutiennimet Penninkipolku – Penningstigen ja Ropopolku – Styverstigen. Klippinkitien sivukuja aukion lähellä on Tegelhagen, joka toimii myös korttelin nimenä. Nimen taustalla on juuri sillä paikalla ollutta viljelystä tarkoittanut vanha nimi Tegelhage, joka on ollut kartassa jo ainakin vuonna 1758. Nimi liittyy Esbogårdin tiiliruukkeihin, sillä alueelta on saanut hyvää savea tiiliä varten. Nimelle ei ole muodostettu erillistä suomenkielistä vastinetta.

Käytettyjen rahayksiköiden lisäksi nimistössä näkyvät tietysti myös tuotteet ja tarvikkeet, joista kauppaa on käyty. Tyyki, pellava ja palttina edustavat talonpoikaiskaupankäynnin perinteikkäitä kauppatavaroita ja sisältyvät kadunnimiin Tyykikuja – Tyggränden, Pellavakuja – Lingränden ja Palttinapolku – Lärftstigen ja alueen keskeisen puiston ja korttelin nimeen Palttinapuisto – Lärftparken. Myös turkiksilla on tehty kauppaa: Nimien Puuhkalakintie – Pälsjägarvägen, Puuhkalakinpuisto – Pälsjägarparken ja Puuhkalakki – Pälsjägaren aiheena on ”Pirkka puuhkalakki”, kansanperinteemme puuhkalakkinen turkismetsästäjä. Lisäksi alueelta löytyy Laukkupolku – Ränselstigen) sekä jo ennestään käytössä ollut nimi Turkistie – Pälsvägen. Kauppaa käytiin myös suolalla, viljalla, hampulla ja kankailla, kuten nimistöstäkin voi päätellä.

Läheisellä Hansakallion alueella oli jo valmiiksi hansa-aiheisia nimiä, joten teemaa oli hyvä jatkaa Kauklahdenpuistossakin. Hansakalliossa oli ennestään jo esimerkiksi Räävelintie – Revalsvägen ja Liivinmaanpuisto – Livlandsparken, Kauklahdenpuistossa hansakauppakohteiden teemaa jatkettiin nimillä Hollanninpolku – Hollandsstigen sekä Narvankuja – Narvagränden. Teemaan nivoutuu vielä Kauppalaivanristi – Handelsfartygskorset.