Nuuksio – Noux

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Nuuksio on ollut 1500-luvulta alkaen seitsentaloinen suomenkielinen kylä. Kylännimen taustalla on luontonimiä: vanha joennimi Nuuksjoki, Nuuksion Pitkäjärven vanha nimi Nuuksjärvi sekä niitynnimi Nuuksunpää. Nimien alkuosan taustalla on todennäköisesti saamen sana njukča, ’joutsen’. Kylännimen myöhäinen muoto Nuuksio on saattanut lohjeta Nuuksjoen genetiivimuodosta: Nuuksjoen > Nuuksjoon > Nuuksion. Kylännimen varhaisia kirjoitusasuja ovat esimerkiksi Noox (1540), Noosis (1541), Noxby (1546) ja Noux (1563). Muotoa Nuuksio käytettiin jo ainakin 1900-luvun alkuvuosina, mutta rinnalla eli myös muita vastineita, kunnes nimipari Nuuksio – Noux vahvistettiin ensin kylännimeksi vuonna 1965 ja kaupunginosannimeksi 1982.

Nuuksio on metsävaltaista aluetta, jota on kaavoitettu hyvin vähän. Nuuksion ainoa osa-alue on Nuuksionpää, joka nimensä mukaisesti sijaitsee Nuuksion Pitkäjärven päässä. Nuuksion 1500-luvulla tunnettujen kantatalojen – Heikkilän, Lassilan, Nikulan, Maulan, Kihin, Konkolan (eli Konungsin) ja Histan – nimien suomenkielisyys on Espoossa harvinaista. Lähestulkoon kaikki alueen nimet perustuvat suoraan vanhoihin asutus- ja luontonimiin.

Nimiartikkeleita Nuuksiosta

Haralahti – Haraviken

Hynkänlampi

Iso Romlampi

Kaitakorpi

Karjakaivo

Kattilajärvi – Kattilträsk

Lehmänämpäri

Meerlampi – Märlam

Poutlahti – Poutlax