Suvisaaristo – Sommaröarna

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

1900-luvun alussa varatuomari Alfons Juselius osti Moisön ja Svinön tilat ja perusti vuonna 1910 Ab Sommaröarna -nimisen yhtiön, jonka perustamisesta alkoi saarten palstoitus helsinkiläisten huvilatonteiksi. Sommarö on tunnettu ilmeisesti tilannimenä jo 1800-luvulta, ja vuoden 1909 kauppakirjassa mainitaan, että Stor-Svinön ja Lill-Svinön tiloja kutsutaan nimillä Sommarö Östergård ja Sommarö Västergård. Kylännimeksi Sommarö tuli vuonna 1920, kun Svinön ja Moisön kylät yhdistettiin.

Ruotsinkielinen nimi on ollut alueen asukkaitten puheessa sekä muodossa Sommarö että Sommaröarna. Nimelle syntyi suomenkielisten käytössä myös käännösvastine, joka esiintyi muodoissa Suvisaaristo ja Suvisaari.

Maanmittaushallitus vahvisti 1965 kylännimelle virallisen suomenkielisen vastineen Suvisaaristo Espoon kauppalanhallituksen ja -valtuuston ehdotuksen mukaan. Sen kanssa kilpailivat mm. nimiehdotukset Kesäsaari, Suvisaari ja Suvisaaret. Suvisaaristo – Sommaröarna tuli 1976 myös kaupunginosan nimeksi.

Suvisaariston nimeä käytetään varsinkin saariryhmästä, johon on tieyhteys Soukan ja Svinö sundin kautta. Siihen kuuluvat Svinö, Ramsö ja sen kanssa nykyisin yhtä saarta oleva Bergö, Moisö, Svartholmen ja Skataholm. Suvisaariston kaupunginosaan sisältyy niiden lisäksi ulkosaaria, kuten Pentala, Herrö ja Lehtisaaret.

Ei ole varmasti tiedossa, onko Sommarö alkujaan kansanomainen saarennimi vai vasta tilannimeksi annettu. Joka tapauksessa se on selvästi nuorempi nimi kuin esimerkiksi Svinö, Ramsö ja Moisö. Kirjan Saaristo-Espoo Suvisaaristoa käsittelevässä artikkelissa Ritva Liisa Pitkänen ja Kurt Zilliacus kertovat, että saarennimi Sommarö (sommar 'kesä') on melko tavallinen ruotsinkielisellä rannikollamme, ja se on voitu antaa paikalle, joka on kesäistä laidunmaata ja kalavettä.

(Viikon nimi 14/2007. Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)