Tapiola – Hagalund

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Nykyisin Tapiolana tunnetun alueen nimenä on ollut Björnvik aina 1950-luvulle saakka. Nimi Björnvik on perustunut samanasuiseen lahdennimeen eli nykyiseen Otsolahteen, sekä lahden kaakkoispuolen Björnholm-nimiseen saareen eli nykyiseen Karhusaareen ja siellä sijainneeseen Björnholm-nimiseen torppaan. Todennäköisesti nimien taustalla on ollut yksinkertaisesti se, että alueella on nähty joskus karhuja. Alueen vanha nimistö on pääosin ruotsinkielistä, mutta myös jäänteitä vanhoista suomenkielisistä nimistä on nähtävissä, mikä kielinee siitä, että alue on ollut suomenkielisen Otnäsin kylän takamaita.

Björnvikin kolmetaloinen kylä yhdistyi 1600-luvulla yhdeksi tilaksi, kunnes maat jaettiin 1800-luvun alussa uudestaan. Tuolloin alueelle, itse asiassa nykyisen Otaniemen puolelle, rakennettiin Hagalund-niminen kartano, tosin nimi on saattanut olla seudulla käytössä jo ennen sitä. Nimi Hagalund elää edelleen paitsi Tapiolan ruotsinkielisenä vastineena, myös maanmittaushallituksen kylännimirekisterissä. Vuodesta 1922 kylän virallisena nimiparina on ollut Hakalehto – Hagalund. Nimi Tapiola on löydetty nimikilpailun kautta 1950-luvulla alueelle nousseen uudenlaisen puutarhakaupungin nimeksi. Suomalaisessa muinaisuskossa Tapio on metsän kuningas, joten tietynlainen yhteys nimellä on myös alueen nimistön perinteiseen karhu-aiheeseen.

Alueen suunnittelu oli alusta alkaen kokonaisvaltaista, ja Asuntosäätiö toivoi nimistön osaltaan sitovan aluetta luonnonläheiseen ympäristöönsä. Tapiolassa ei ole varsinaisia osa-alueita, mutta lukuisia pieniä, nimistöltäänkin toisistaan erottuvia alueita kyllä. Metsän kuninkaan valtakuntaan sopivat nimenaiheiksi hyvin muut suomalaisesta kansanperinteestä, metsämytologiasta ja luonnonvoimista kumpuavat nimet, joita Tapiolassa riittää. Näistä aihepiireistä on eri alueilla astuttu myös askelen verran sivuun alkuperäisestä kansallisromantiikasta: aihepiireinä on myös esimerkiksi metsästystä ja kaskeamista. Lisäksi Tapiolassa muistetaan sen keskeisiä suunnittelijoita, Heikki von Hertzeniä, Aarne Erviä, Viljo Revelliä ja Otto-Iivari Meurmania, sille keskeisiä kansalaisjärjestöjä sekä esimerkiksi Ahertajassa alueen vanhinta pienteollisuutta. Vaikka Tapiolan nimistö perustuu valtaosin puutarhakaupungin suunnittelun myötä ideoituihin nimiaihepiireihin, on siellä jonkin verran näkyvissä myös perinteistä paikannimistöä.

Tapiolan nimistöstä voi lukea lisää Marja Viljamaa-Laakson kirjoittamasta julkaisusta Nimistö Tapiolan kaupunkikuvassa. Julkaisu on ladattavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Nimiartikkeleita Tapiolasta

Aarnimaa – Drakeldsplanen

Aarnivalkea – Drakelden

Arne Grahnin puistotie – Arne Grahns parkväg

Heikintori

Helmakuja – Fållgränden

Hiidenkiventie – Jättekastvägen

Ilmattarenpolku – Ilmatarstigen

Kaamoskuja – Polarnattsgränden

Länsirannanportti – Västerstrandsporten

Länsiranta – Västerstranden

Merituulentori – Havsvindstorget

Mimerkinkuja – Mimerkkigränden

Nallenpolku – Nallestigen

Nyyrikintie – Nyyrikkivägen

Oravannahkatori – Gråskinnstorget

Pohjanpolku – Nordstigen

Pohjantie – Nordvägen

Päivättärenpolku – Päivätärstigen

Revontulen koulu

Revontuli – Norrskenet

Sateenkaari – Regnbågen

Silkkiniitty – Silkesängen

Tapiolan urheilupuisto – Hagalunds idrottspark

Tornitaso – Tornplanet

Tuulikinsilta – Tuulikkibron

Tuuliniitty – Vindängen

Tuultenallas – Vindbassängen

Viertopolku – Släntstigen

Viljo Revellin aukio – Viljo Revells plats