Tarvaspää, Tarvaspääntie – Tarvaspäävägen

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Tarvaspää

Tarvaspää on huvila ja ateljeelinna Laajalahden kaupunginosassa, Ruukinrannan Pellavaniemessä. Se on rakennettu 1911–1913, ja se oli Akseli Gallen-Kallelan ateljeena ja Gallen-Kallelan perheen asuntona. Vuodesta 1961 se on museona.

Akseli Gallen-Kallela antoi ateljeelleen
nimeksi Tarvaspää

Tarvaspää on myös sen tilan nimi, jolla rakennus sijaitsee. Tilalle merkittiin nimeksi Tarvaspää, kun se erotettiin 1912 Albergan kartanosta. Tilaan kuului tuolloin 6 hehtaaria maata kartanon maiden kaakkoisimmassa niemessä. Niemellä on ollut ainakin 1600-luvulta nimi Linudden ja 1900-luvun alkupuolelta suomenkielinen käännösnimi Pellavaniemi.

Nimi Tarvaspää on Akseli Gallen-Kallelan valitsema. Hän ei ottanut nimeä Linudden, vaan suomenkielisen, kansallisromanttisen nimen. Nimi on muodostettu viereisen saaren nimen mukaan. Saarella on nimet Tarvo ja Tarvoholmen.

Yhden tiedon mukaan nimeä Tarvaspää ehdotti Gallen-Kallelalle kielentutkija Emil Setälä, toisen tiedon mukaan runoilija Eino Leino. Nimen Tarvaspää alkuosaksi saatiin saarennimeä mukaillen tarvas, jota tunnetaan muun muassa kansanrunoista merkityksessä 'hirvieläin'. Loppuosana on sana pää, joka esiintyy niemennimissä ja sopi tässä nimessä tavoiteltuun henkeen.

Lisätietoja teoksessa Suomalainen paikannimikirja.

(Viikon nimi 28/2011. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Tarvaspääntie – Tarvaspäävägen

Katu nimeltä Tarvaspääntie – Tarvaspäävägen ylittää Turunväylän Vermonsolmussa Perkkaan lounaispuolella. Kadun eteläpäästä pääsee Joel Rundtin tietä Ruukinrantaan ja Gallen-Kallelan tietä Pellavaniemeen ja Tarvaspäähän.

Kadun pohjoispäästä on yhteys Yhdyskunnantietä pitkin Leppävaaraan. Kun suunniteltu Vermontien eteläinen osuus rakennetaan, Tarvaspääntien kautta pääsee nykyistä suoremmin Vermoon.

Katu rakennettiin ja nimi otettiin käyttöön 2010. Nimi suunniteltiin 2008.

(Viikon nimi 30/2011. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)