Yläkaupinkuja – Krämargränden

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Sökön kylän kantatilojen nimet Övergård ja Nedergård ovat syntyneet 1800-luvulla. Ylempänä rinteessä sijaitseva talo on Övergård. Vuonna 1965 maanmittaushallitus antoi kylännimelle suomenkielisen vastineen Soukka. Soukka – Sökö otettiin käyttöön myös asuinalueen nimenä. Kun Soukkaan alettiin 1960-luvulla kaavoittaa kaupunkimaista asutusta, oli suunniteltava myös paljon uutta kaupunkinimistöä. Espoon nimistötoimikunta valitsi nimistön keskeisiksi aiheiksi tilannimet Övergård ja Nedergård.

Nimistötoimikunta muodosti nimille Övergård ja Nedergård suomenkieliset käännösvastineet Yläkartano ja Alakartano käytettäväksi kadunnimien ja muiden kaavanimien alkuosana. Syynä oli se, että kaavanimistä haluttiin tehdä suomenkielisille helppokäyttöisiä. Sen sijaan itse tiloista puhuttaessa muodot Övergård ja Nedergård ovat edelleenkin myös suomenkielisessä käytössä.

Soukan asuinalueen kahdelle samansuuntaiselle pääkadulle annettiin vuonna 1968 laadituissa nimistösuunnitelmissa nimet Yläkartanontie – Övergårdsvägen ja Alakartanontie – Nedergårdsvägen. Niitä yhdistävä katu on Soukantie – Sökövägen. Soukan kerrostaloalueen muut asuntokadut ovat näiden pääkatujen sivukujia.

Soukantien pohjoispään lähellä Yläkartanontieltä alkaa kaksi lyhyttä kujaa. Läntisempi on Yläkartanontien ja Övergårdin tilan mukaan Yläkartanonkuja – Övergårdsgränden. Suomenkielinen nimi oli 1960- ja 70-lukujen vaihteessa ensin lyhyen aikaa muodossa Yläkonnunkuja.

Myös itäisemmän kuja nimi koki aluksi vaihtelevia ratkaisuja. Kuja sai nimistötoimikunnan suunnitelmassa 4. maaliskuuta 1968 nimen Yläkaupintie – Övre krämarvägen. Toimikunta pohti uudelleen nimikysymystä 20. lokakuuta 1970 ja harkittuaan välillä muotoa Kaupinkuja – Krämargränden päätyi lopulta nykyisinkin asemakaavassa ja käytössä olevaan muotoon Yläkaupinkuja – Krämargränden. Muutokselle ei ole kirjattu perusteluja, mutta oletettavasti varsinkin ruotsinkielistä muotoa Övre krämarvägen pidettiin pitkänä ja hankalana, ja sitä haluttiin lyhentää. Nimi Kaupintie – Krämarvägen ei ollut käytettävissä, jos haluttiin välttyä sekaannuksilta muualla seudulla olevien nimien kanssa, koska Helsingin Haagassa on jo vuodesta 1950 lähtien senniminen katu. Lisäksi Soukan lyhyelle kujalle sopii kuja-loppuinen nimi tie-loppuista paremmin.

Yläkaupinkujan viereinen puisto on Yläkaupinpuisto – Övre krämarparken. Puiston ruotsinkielisessä nimessä on siis mukana alkuosa Övre.

Toimikunta perusteli 1968 nimeä Yläkaupintie sillä, että kun Övergård- ja Nedergård-nimistä oli saatu muun muassa nimet Yläkartanontie ja Alakartanontie sekä Ylä-Soukka ja Ala-Soukka, oli suunnitelmaan valittu niiden lisäksi samoille alueille muitakin Ylä- ja Ala-alkuisia nimiä. Nimen keskellä olevalla kauppi-sanalla viitataan siihen, että kadun varrella on Ylä-Soukan liikekeskus. Nykyisin harvinainen sana kauppi, samoin kuin ruotsin sana krämare, merkitsee kauppiasta. Sanaa kauppi on käytetty varsinkin vanhojen aikojen ulkomaisista kauppiaista puhuttaessa.

Kadunnimen alkuosassa ainekset ylä ja kauppi on yhdistetty hieman erikoisella tavalla. Sellaista sanaa kuin "yläkauppi" tai erisnimeä "Yläkauppi" tai "Ylä-Kauppi" ei tunneta. Ehkä voidaan tulkita, että "yläkauppi" on tilapäinen yhdyssana, jota on voitu käyttää esimerkiksi merkityksessä "Ylä-Soukassa liikettään pitävä kauppias". Näin tarkkaan ei nimistötoimikunta 1960- ja 70-lukujen vaihteessa liene kuitenkaan nimiehdotustaan pohtinut.

(Viikon nimi 37/2009. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)