Espoon metroasemat

Metron laajentumisen myötä Espooseen avautui kuusi metroasemaa: Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä. Metroasemien suunnittelussa on kiinnitetty huomiota helppokäyttöisyyteen, jotta satunnaisetkin kulkijat  osaavat vaivatta suunnistaa metrossa. Kaikki asemien sisäänkäynnit ovat esteettömiä. Liikuntarajoitteiset ja näkövammaiset voivat käyttää metroa turvallisesti. Kaikista asemaseuduista kehitetään houkuttelevia ja omaleimaisia työpaikka-, palvelu- ja asuinalueita.

Metro mahdollistaa kestävän kasvun (pdf, 1256 Kt)

Keilaniemi

Naiset odottavat metroa Keilaniemen metroaseman laiturialuella.
Keilanimen aseman ilme liittyy vahvasti työhön, asumiseen ja merellisyyteen. Kuva: Marko Vähä-Erkkilä

Keilaniemen aseman arkkitehtisuunnittelussa korostuu Keilaniemen merkitys jakolinjana työn ja asumisen sekä meren ja maan välillä. Lisäksi on huomioitu aseman sijainti kahden kaupungin rajan läheisyydessä. Keilaniemen asema sijoittuu Karhusaarentien ja Keilaniementien väliselle kapealle kaistaleelle Fortumin pääkonttorin kohdalle, osoitteeseen Keilaniementie 3.

Metroasemalla on kaksi erillistä sisäänkäyntirakennusta, eteläinen, joka on pääsisäänkäynti ja pohjoinen, joka sijoittuu lähelle Keilaniementien mutkaa. Matkustajia asemalla on päivittäin noin 20 000.

Laiturialueen kattoa koristaa Grönlund & Nisunen -taiteilijakaksikon valoputkista koostuva taideteos.  Asemalla korostuu ympäröivän toimistotalokeskittymän ilme korostaen viileyttä, virtaviivaisuutta ja metallinhohtoisuutta.

Kehä I Keilaniemessä -projektissa Otaniemi–Keilaniemi–Tapiola-alueesta rakennetaan yhteneväistä ja viihtyisää kaupunkia. 

Aalto-yliopisto

Ihmisiä Aalto-yliopiston metroaseman lippuhallissa ja liukuportailla.
Esipatinoitu corten-alakatto luo asemalle vahvan tunnelman. Kuva: Timo Kauppila

Aseman ja sisäänkäyntien tunnelmaa Aalto-yliopiston asemalle luo esipatinoitu corten-alakatto, joka sävyiltään sitoutuu punatiiliseen kampusympäristöön. Aalto-yliopiston asema sijoittuu yliopiston Kandidaattikeskuksen lounaispuolelle, keskelle arkkitehtonisesti merkittävää kampusaluetta Otaniemessä.

Pääsisäänkäynti on Otaniementien länsipuolella vastapäätä Aalto-yliopiston Kandidaattikeskusta. Näkymä kohti entistä Teknillisen korkeakoulun päärakennusta avautuu noustessa asemalta liukuportailla kohti sisäänkäyntiä. Aseman osoite on Otaniementie 12. Läntinen sisäänkäynti on osoitteessa Tietotie 4.

Päälippuhalli sijaitsee aseman itäpäässä, kerroksen katutason alapuolella. Matkustajia asemalla on päivittäin n.  20 000. Corten-teräsalakatto seuraa matkustajaa kaikissa yleisötiloissa, lippuhalleista, liukuportaisiin ja laituritasolle.

Tapiola

Tapiolan metroaseman laiturialueella Emma-patsas ja matkustajat.
Tapiolan metroasemaa leimaa valkoisuus ja avoimen tilan tuntu. Kuva: Timo Kauppila

Tapiolan metroasemaa leimaa valkoisuus ja avoimen tilan tuntu. Taustavalaistut valkoiset lasiseinät täydentävät aseman ilmeen avarana ja korkeana lippuhallitasolle laajenevana tilana. Tapiolan asema on länsimetron ensimmäisen vaiheen toinen pääteasema sekä tärkeä liityntäliikenteen keskus, sillä aseman yhteydestä löytyy myös bussiterminaali ja pyöräparkki.

Tapiolan asema sijoittuu Merituulentien alapuolelle ja sen virallinen osoite on Merituulentie 1. Laiturihalliin pääsee liukuportailla ja hisseillä Sammonsillan väliaikaista kulkureittiä pitkin. Sammonsilta löytyy osoitteesta Länsituulenkuja 1-3. Tapiolan metroasema on kiinteä osa yläpuolella olevaa kauppakeskusta ja Tapiolan palveluja. Matkustajia päivittäin n. 26 000.

Laiturialueen katosta löytyy 108 valaisinkupua, jotka toimivat akustisena vaimentimena. Valaisimilla on monta funktiota, ne vaimentavat ainoan kaksikerroksisen aseman äänimaailmaa, valaisevat ja niiden sisään on kätketty tekniikkaa, kuten sprinklaus ja kaiuttimet. Asemalaiturilla matkustajia tervehtii Kim Simonssonin veistos ”Emma jättää jäljen.”

Urheilupuisto

Urheilupuiston metroaseman laiturialue.
Asemalla henkii energisyys, liike, nuoruus, voima, kasvu ja värikkyys. Kuva: Timo Kauppila

Aseman teemoja ovat energisyys, liike, nuoruus, voima, kasvu ja värikkyys. Urheilupuiston asema ei ole kallioasema, kuten länsimetron muut asemat. Urheilupuiston asema sijaitsee Niittymaalla, Jousenpuiston pohjoisreunassa, urheilupuiston eteläpuolella osoitteessa Jousenpuistonkatu 2.

Asemalla on läntinen sisäänkäynti, Koivu-Mankkaan tien varrella ja itäinen sisäänkäynti, Jousenpuiston suuntaan. Itäinen sisäänkäynti avattiin 29.2.2020. Lippuhalli sijaitsee heti maantason alapuolella. Laiturihalli on noin 27 metriä katutasosta. Matkustajia on päivittäin n. 13 000.

Asemarakennuksen muoto tekee mahdolliseksi sen, että luonnonvalo pääsee pitkälle liukuportaisiin ja aina laituritasolle asti.

Niittykumpu

Äidit ja lapset odottavat metroa Niittykummun metroaseman laiturialueella.
Niittykummun aseman miljööstä on löydettävissä kesäinen niitty. Kuva: Timo Kauppila

Aseman teemoja ovat energisyys, liike, nuoruus, voima, kasvu ja värikkyys. Urheilupuiston asema ei ole kallioasema, kuten länsimetron muut asemat. Urheilupuiston asema sijaitsee Niittymaalla, Jousenpuiston pohjoisreunassa, urheilupuiston eteläpuolella osoitteessa Jousenpuistonkatu 2.

Asemalla on läntinen sisäänkäynti, Koivu-Mankkaan tien varrella ja itäinen sisäänkäynti, Jousenpuiston suuntaan. Itäinen sisäänkäynti avattiin 29.2.2020. Lippuhalli sijaitsee heti maantason alapuolella. Laiturihalli on noin 27 metriä katutasosta. Matkustajia on päivittäin n. 13 000.

Niittykummun aseman läheisyyteen on suunniteltu runsaasti uudisrakentamista.

Matinkylä

Nainen ja koira Matinkylän metroaseman laiturialueella.
Laituritilan katto on saanut innoituksensa poutapilvistä ja jäähuurteesta. Kuva: Timo Kauppila

Matinkylän asema on uusista asemista vilkkain. Matinkylän asema ja bussiterminaali ovat osa Ison Omenan kauppakeskusta. Aseman itäinen sisäänkäynti on jo käytössä ja läntinen sisäänkäynti avautuu loppuvuodesta 2020. Matinkylä on länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema ja sen vuoksi tärkeä liityntäliikenteen keskus.

Matinkylän asema sijaitsee kauppakeskuksen yhteydessä, osoitteessa Suomenlahdentie 1. Matkustajia on päivittäin n. 31 000.

Laituritilan katto on saanut innoituksensa poutapilvistä ja jäähuurteesta. Kattopinta muodostuu vaihtelevista valkoisiksi maalatuista alumiinilevyistä.

Kauppakeskus Isossa Omenassa sijaitsee Espoon kaupungin palvelutori.

Finnoo (tulossa)

Finnoon metroaseman laiturialue
Havainnekuva Finnoon tulevasta metroasemasta. Asemalle on tulossa Leena Nion teos Haavekuvia. Kuva: PES-Arkkitehdit Oy ja Leena Nio

Finnoosta rakentuu tulevien vuosien aikana Länsiväylältä merenrantaan asti ulottuva 17 000 asukkaan kaupunginosa, jonka korkea keskusta muodostuu metroaseman ympärille. Metroaseman Finnoonsillan sisäänkäynti tulee olemaan osa tulevia kaupallisia palveluja, kun taas Meritien sisäänkäynti on itsenäisempi kokonaisuus. Metroaseman lasi-, metalli- ja betonipintoja pehmentävät rannikon ja lintukosteikon luonnosta inspiraationsa saaneet sävyt. Julkisivujen lasipintoihin on painettu lintukosteikon kasvillisuudesta muistuttavaa graafista kuviointia, sisätilojen värimaailmassa taas on vaikutteita meren ja rannikon lämpimistä sävyistä. Aseman suunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy.

Lue tarkemmin uudesta Finnoon meri- ja metrokaupunginosasta.

Kaitaa (tulossa)

Kaitaan metroaseman sisäänkäyntti.
Havainnekuva Kaitaan tulevasta metroasemasta. Kuva: PES-Arkkitehdit Oy

Kaitaan metroaseman pääsisäänkäynnin, eli Kaitaantien sisäänkäynnin ympärille rakentuu aikanaan metrokeskuksen asuinkerrostalojen korttelialue. Maantasolla olevasta lippuhallista on suora liukuporras- ja hissiyhteys laituritasolle. Iivisniemenkallion sisäänkäynnin toteutumistapa ja -aika on vielä auki. Kaitaan aseman arkkitehtoninen teema on alueen luonteen ja kaupunkisuunnittelun teemojen mukaisesti ”vehreät korttelipihat”. Aseman arkkitehtuurissa kylmät metalli-, lasi- ja betonipinnat yhdistyvät alueelle tunnusomaisiin lämpimiin mäntymetsän sävyihin. Ulkokuoreltaan metallisten rakennusten sisätiloissa käytetään mäntymetsän tunnelmasta muistuttavia muotoja ja värisävyjä. Kaitaan aseman molemmat sisäänkäynnit ovat itsenäisiä, paviljonkimaisia rakennuksia. Aseman suunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy.

Soukka (tulossa)

Havainnekuva: Soukan metroasema.

Havainnekuva Soukan tulevasta metroasemasta. Kuva: ALA Architects

Soukan metroasema sijoittuu Soukan kauppakeskuksen välittömään läheisyyteen. Soukan metroasema saa vaikutteensa ympäröivästä 60-luvun modernistisesta rakennuskannasta. Aseman sisäänkäyntipaviljonkien jokainen kulma on veitsenterävä. Asema ilmentää modernismia, täsmällisyyttä ja terävyyttä. Soukantorin sisäänkäynti tulee olemaan kaksikerroksinen. Neljällä rinnakkaisella hissillä varmistetaan sujuva liikkuminen suoraan laituritasolle.  Toinen sisäänkäynti sijoittuu Yläkartanontielle ja siellä kulku metroon on mahdollista myös liukuportaiden kautta. Aseman suunnittelusta vastaa ALA Architects.

Espoonlahti (tulossa)

Havainnekuva Espoonlahden metroaseman laiturialueesta

Havainnekuva Espoonlahden tulevasta metroasemasta. Asemalle on tulossa Hans Rosenströmin valo- ja äänitoes Varjot veden pinnalla. Kuva: ALA Architects ja Hans Rosenström

Espoonlahden asema sijoittuu kauppakeskus Lippulaivan lounaispuolelle, Espoonlahdenraitin kohdalle, Espoonlahdentorin ja Solmutorin väliin. Jäähalli, uimahalli ja urheilulaakso tuovat identiteetin kauppakeskuksen yhteyteen rakentuvan Espoonlahden metroasemalle. Aseman tunnelma on lainattu läheisen uimahallin väri-, valo- ja materiaalipaletista. Vedenpinnan väreilyä ja heijastuvaa valoa imitoidaan kromipinnoilla. Laiturihalli on valaistu kirkkaalla valkoisella valolla. Laituritasolla voi seinien ja katon väreilevien kromipintojen heijastuksien ansiosta tuntea olevansa jättimäisen kilpauintialtaan pohjalla. Kaakelipinnat ovat tuttuja myös Lontoon ja Pariisin metroista. Aseman suunnittelusta vastaa ALA Architects.

Lue lisää Espoonlahden alueesta ja kauppakeskus Lippulaivan palveluista.

Kivenlahti (tulossa)

Havainnekuva Kivenlahden metroasemalaiturilta.
Havainnekuva Kivenlahteen rakenteilla olevasta metroasemasta. Asemalle on tulossa Kalle Mustosen veistos Kulkijat. Kuva: ALA Architects ja Kalle Mustonen

Kivenlahden aseman sisäänkäynti sijoittuu Kivenlahdentien eteläpuolelle Merivirran ja Kivenlahdenkadun väliselle alueelle. Kivenlahden alueelle kehittyy tulevien vuosien aikana Kiviruukin bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymä. Alueelle arvioidaan tulevan noin 12 000 asukasta ja 2 000 uutta työpaikkaa. Läntisen sisäänkäynnin rakennukset sijaitsevat Kivenlahdentien varrella. Itäinen sisäänkäynti ja lippuhalli sijoittuvat Merenkäynti-jalankulkureitin päätteeseen, lähelle Kivenlahdentoria. Tyyliltään viileän rauhallinen, sävyiltään vaalea Kivenlahden metroasema tulee jäämään tiivistyvän kaupunginosan uusien rakennusten ympäröimäksi. Asemasta tulee kakkosvaiheen pääteasema. Aseman suunnittelusta vastaa ALA Architects.

Lue lisää Kivenlahden alueesta.