Espoon Hannusjärven nykytila selvitetty

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
9.4.2020 klo 12.54

Espoon Hannusjärvi, kartta

Espoon Hannusjärven nykytilaa on selvitetty vedenlaadun, ainetaseen sekä ravintoverkon rakenteen osalta.

Hannusjärven perustilaselvityksessä on koottu järven nykytilaa koskeva tutkimustieto sekä täydennetty tietoa lisäselvityksillä (mm. eläinplanktonnäytteet, virtaamat, vesi- ja sedimentaationäytteet). Lisäksi selvityksessä on tunnistettu järven tilaan vaikuttavat riskitekijät.

Kaitaalla sijaitseva Hannusjärvi on pieni ja matala humuspitoinen järvi. Hannusjärven valuma-alue koostuu suurimmaksi osaksi metsäisestä rakentamattomasta Hannusmetsän alueesta (n. 58 %), muutoin valuma-alue on rakennettua pientaloaluetta.

Järveen laskee 1990-luvun alussa ruopattu ja levennetty selkeäuomainen puro Bondaksensuolta, kaakkoisrannalla Kaitaantien alittavan hulevesiputken keräämät vedet soisen rantakasvillisuuden läpi sekä pohjoisrannalta muutamia luonnonmukaisia, ajoittain kuivia uomia. Järvestä vedet laskevat länsirannalla sijaitsevan suoalueen läpi Hannusjärvensuonpuroa pitkin, osin hulevesiputkistoa pitkin, päätyen lopulta Soukanpuron kautta mereen.

Nykytilanteessa Hannusjärven merkittävin yksittäinen ulkoisen kuormituksen lähde on Bondaksensuonoja. Ulkoinen fosforikuormitus on suurta, mutta hyvin sidonnaista paikallisiin sadetapahtumiin, varsinkin syyssateisiin. Järveen saapuva fosforivirtaama ylittää järven sietokyvyn kiihdyttäen järven rehevöitymiskehitystä. Sisäinen kuormitus Hannusjärvellä on suurimmaksi osaksi peräisin resuspension kautta tapahtuvasta fosforin kulkeutumisesta sedimentistä takaisin veteen.

Järven rehevöitymisestä on kertonut sen pohjanläheisen veden heikko happitilanne, korkeat kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n pitoisuudet sekä ajoittain heikko näkyvyys. Kasviplanktonbiomassan määrä sekä haitallisten sinilevien osuus kasviplanktonyhdyskunnasta on laskenut huomattavasti viime vuosina. Valtalajeina on vuodesta riippuen viherlevät tai limalevä.

Eläinplanktoneista järvessä esiintyy runsaana vesikirput ja eläinplanktoneiden yksilömäärä on kasvanut huomattavasti 2000-luvun alun tuloksista. Hannusjärven kalasto koostuu pääasiassa pienistä särjistä.Järven peto-saaliskalasuhde viittaa siihen, etteivät petokalat pysty säätelemään eläinplanktoneita ravinnokseen käyttävien särkien määrää.

Kunnostustoimenpiteillä iso merkitys

Hannusjärven suojelu ry aloitti 1990-luvun loppupuolella Hannusjärven aktiivisen ja pitkäkestoisen kunnostusprosessin. Kunnostustoimenpiteitä järvellä on kokeiltu useita, joista pitkäaikaisimpina vesikasvien niittoa, hapetusta ja hoitokalastusta. Hannusjärvellä toteutuneilla kunnostustoimenpiteillä on pystytty vaikuttamaan järven tilaan ja pysäyttämään kiihtynyt rehevöityminen. Järven tilan pitäminen nykyisellä tasolla vaatii kunnostustoimien jatkumista.

Lähialueella on vireillä Hannusrannan asemakaavahanke, ja maankäytön muutoksen myötä Hannusjärven suojeluyhdistys ry:n talkootoiminta todennäköisesti loppuu tai ainakin merkittävästi vähenee. Hannusjärveä ei lasketa EU:n vesidirektiivin mukaiseksi vesimuodostumaksi, joten sille ei ole direktiivin mukaista velvoitetta hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.

Järvi on kuitenkin merkittävä lähivirkistysalue alueen asukkaille ja sen merkitys vapaa-ajan toiminnoille kasvaa alueen asukaskannan kasvaessa Kaitaan tulevan metroaseman kupeessa. Järven valuma-alueella tehtävissä muutoksissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota veden viivytykseen ja maksimivirtaamien tasaamiseen järveen kulkeutuvan kuormituksen hillitsemiseksi.

Perustilaselvitys toimii alueelle suunniteltavien kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden lähtötietona. Vahanen Oy on laatinut Hannusjärven perustilaselvityksen Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen toimeksiannosta. Työn ohjausryhmä on koostunut kaupungin eri toimialojen sekä Hannusjärven suojelu ry:n edustajista.

Linkki julkaisuunHannusjärven perustilaselvitys (pdf, 17141 Kt)

Lisätietoja antavat:

  • Marie Nyman, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, marie.nyman@espoo.fi
  • Mira Heiskanen, Espoon kaupunkitekniikan keskus, mira.m.heiskanen@espoo.fi
  • Saara Olsen, Espoon ympäristökeskus, saara.olsen@espoo.fi