Ohjeet jättipalsamin hävittämiseen

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Puutarhuri kitkemässä jättipalsamia talkoissa

Jotkut vieraslajit ovat sopeutuneet uuteen ympäristöönsä liiankin hyvin. Ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja syrjäyttävät alkuperäisiä kasvilajeja. Koko ekosysteemiin vaikuttavia vieraslajeja, kuten jättipalsamia, kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Jos jättipalsameja ei kitketä, ne leviävät ympäristöön ja raivaavat muilta alueen alkuperäisiltä kasveilta runsaasti elintilaa. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi harvinaiset niittyjen kasvilajit. Jättipalsamit nimittäin menestyvät erityisen hyvin etenkin kosteissa paikoissa. 

Lisää tietoa jättipalsamista (pdf, 1985 Kt)

Jo yhdessä vuodessa voidaan saada aikaan hyviä tuloksia – ja on saatu. Kitkennän avulla jättipalsamien rivakka leviäminen saatiin jo yhden kesän aikana rauhoittumaan Pohjois-Tapiolan koulun ympäristössä. Alueella kitkenyt kuntalainen kertoo, että jättipalsamit on saatu häviämään osalla alueista myös murskausniitolla. Nykyään jättipalsameja esiintyy koulun läheisyydessä vain yksittäin viime vuoden torjuntatoimien alueilla. Tänä kesänä niitetään ja kitketään myös kohteita, joihin ei viime kesänä ehditty lainkaan.

Pohjois-Tapiolan asukas toivoo, että useampi tarttuisi toimeen omien voimavarojensa mukaisesti. Hän osallistuu jättipalsamien hävittämiseen talkoiden lisäksi myös kävellessään alueella koiransa kanssa. Aina ei siis tarvita talkoita, vaan iltakävelyn lomassa voi myös kantaa kortensa kekoon. Hän on huomannut, että alueella on muitakin innostuneita kitkijöitä. Lisää kitkijöitä kuitenkin tarvitaan, jotta jättipalsamit eivät jatka leviämistä.

Jättipalsamin kitkentää talkoissa

Mitä jättipalsameille sitten tulisi tehdä?

Nyt olisi aika toimia, sillä haitallisten vieraskasvien torjuntatalkoot ovat käynnissä. Yksityisillä mailla kitkemiseen tarvitset maanomistajan luvan. Kaupungin yleisiltä alueilta voit valita sinulle sopivan paikan kitkemiseen. Huomioi kuitenkin muutama asia kitkiessäsi kaupungin maalla:

Jos löydät jättipalsamiesiintymän Espoon kaupungin maalta, tee talkooilmoitus Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalveluun tai ilmoittautumislomakkeella Vieraslajitalkoot -sivustolla. Kun järjestät talkoot, ilmoita tarkka osoite, josta katukunnossapitomme voi noutaa roskasäkeissä olevat kasvijätteet. Huomioithan, että säkkien noutopaikalle on päästävä kuorma-autolla tai traktorilla. Kaupunkitekniikan keskus kuljettaa jätteet HSY -kierrätyspisteelle, jossa ne poltetaan. Talkoot olisi hyvä järjestää mahdollisimman pian, jotta jättipalsamien siemenet eivät ehdi kypsyä.

Jättipalsamitalkoot

Kitkemisohjeet

Nimimerkillä "Yksinkin voi tehdä jotain" kirjoittanut kuntalainen on koonnut ohjeet jättipalsamien kitkemiseen:

Kitkemiseen tarvitset hyvät, mieluiten kosteudenkestävät käsineet. Palsamin varren nesteet kastelevat käsineet pian. Myös nokkoset ovat ikävää kohdattavaa. Punkkivaaran takia sulje housunlahkeet, pukeudu peittävästi ja peitä hiuksetkin.

Ei vielä kukassa oleva jättipalsami:

Nyt on kriittinen aika poistaa jättipalsamit ennen niiden kukintaa. Suosittelen kasvin nyhtämistä maasta juuripaakun kanssa, sillä pelkästään katkaistuna tai niitettynä se tuottaa uusia varsia ja kukintoja. Juuripaakku lähtee yleensä maasta helposti. Kerää oikealla kädelläsi yksi tai useampi varsi kouraasi ja nykäise koko nippu ylös. Tiheässä kasvustossa voit koota molempiin käsiin ison nipun. Sen jälkeen olisi hyvä puistella multaa pois juuripaakuista iskemällä nippua kiveen tai maahan (irrotetunkin juuripaakun varassa kasvi voi jopa kukkia).

Kukkiva jättipalsami:

Jättipalsami kukkii heinä-syyskuussa vaaleanpunaisin kukin. Kitke kukat ennen siementen kypsymistä jätesäkkeihin. Kukkalatva olisi jo alkuvaiheessa syytä kerätä erikseen, sillä maahan jätettynä se pystyy jopa kehittämään siemenensä. Pidän erillistä muovipussia kukkalatvojen hävittämistä varten, mutta kaipasin neuvoja niiden hävittämiseen muilla tavoin. Jaana Junkkari Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelusta antoikin erityisen neuvon tähän tarkoitukseen: kukat on kerättävä säkkiin, pussiin tai ämpäriin, jossa ne peitetään vedellä ja säilytetään ainakin pari viikkoa. Mahdolliset siemenet kuolevat silloin hapen puutteeseen. Yksityisen maanomistajan tontilta kerätyt jätteet voit viedä myös HSY -keräyspisteelle. Nyt mietin, missä mädätyssäkkiä voisi parhaiten säilyttää, varmuuden vuoksi ehkä talveen asti. Itse vien keräilyni oman ”tonttini” reunaan.   

Siemenkodalliset kukinnot:

Nämä ovat kesän lopulla kaikkein ongelmallisimpia, sillä varsinkin kuivalla ilmalla pelkkä kosketus kasviin saa kodat ”räjähtämään” ja siemenet lentävät kauas. Olen kokeillut, miten vartta varoen taivuttamalla latvan saisi suunnattua jätesäkin sisään ja katkaistua sinne. Mutta siinä vaiheessa torjunta alkaa jo olla turhaa, sillä muutama siemen kuitenkin tipahtaa maahan. Työ on edessä seuraavana kesänä, toivottavasti riittävän varhain.

Puhdistetulla alueella on käytävä loppukesän aikana tarkistuskäynneillä. Maasta nousee uusia kasveja, joista pienimmätkin alkavat kukkia. Mutta siinähän on vain hyvä syy lähteä liikkumaan ja kuuntelemaan lintujen laulua ja nauttimaan mesiangervon tuoksusta rantalehdossa. Alueelle aiemmin kuuluneet kukat, kuten mesiangervo ja horsma, olisi saatava takaisin puhdistetuille alueille. 

Nyt liikkeelle! 

Jättipalsameja voi kitkeä yksin tai yhdessä. Jättipalsamitalkoita järjestetään kesällä paljon. Kaiken tarvittavan tiedon talkoista löydät Vieraslajitalkoot -sivuilta sekä Facebookista.