Viisas kaupunki on ihmislähtöinen – Kaupunki palveluna

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
18.6.2020 Päivi Sutinen, Veera Vihula, Wilhelmiina Griep

Make with Espoo -leimaSmart City, eli älykaupunkiajattelu, on ollut kaupunkikehityksen keskiössä jo pitkään. Erilaisten teknologisten ratkaisujen ja antureiden avulla on haettu mitattavampaa tietoa, tehokkuutta ja uudenlaisia palveluja. Rakennetussa ympäristössä Smart city -teknologiat pyrkivät edesauttamaan ekologisesti kestävää kehitystä.

Barcelona on kuitenkin lähtenyt teknologia- ja digi-innovaatiojohtajansa Francesca Brian johdolla haastamaan ”perinteistä” teknologiaperustaista älykaupunkimallia. Barcelonassa on nostettu kaupunkilaisten toimijuus keskiöön, erityisesti siinä, miten kullakin tulee olla oikeus hallita omaa dataansa. Kaupungin yhtenä roolina nähdään, että se toimii vastapainona globaaleille teknologiajäteille ja on asukkaidensa etujen valvoja suhteessa niihin.

Barcelona on profiloitunut älykaupunkien edelläkävijäksi, ja kun Barcelonan-mallista keskusteltiin Demos Helsingin järjestämässä kaupunkien Round table -tilaisuudessa keväällä 2019 Helsingissä, heräsi kysymys siitä, millainen on pohjoismainen älykaupunkimalli.

Kysymyksen pohjalta Demos Helsinki lähestyi Suomen suurimpia kaupunkeja ja Espoo, Helsinki, Tampere ja Vantaa lähtivät mukaan projektiin case-kaupungeiksi. Tavoite oli tuoda esiin pohjoismaisen Smart City -ajattelun erityispiirteitä, verrata niitä Barcelonan malliin ja luoda pohjaa yhteispohjoismaisille projekteille. Painopisteiksi tarkasteluun valittiin avoin data ja osallisuus.

Projektissa toteutettiin yhteinen bench learning -matka Barcelonaan ja kussakin kaupungissa omat työpajat. Demos Helsinki on kerännyt havainnot yhteen ja laatinut raportin, People First- A Vision For The Global Urban Age, eli vision ihmislähtöisestä globaalista urbaanista ajasta. Raportissa pohditaan, millainen on radikaalisti ihmislähtöinen älykaupunki. Lisätietoa raportista Demos Helsingin tiedotteesta.

Viisaasti kestävä tulevaisuus

Espoon keskeisin arvo on olla asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa älykaupunkiajattelu kytkeytyykin Kaupunki palveluna -mallin kehittämiseen, jossa asiakkaiden monimuotoistuviin palvelutarpeisiin vastataan verkostomaisesti, hyödyntäen uusia palvelumalleja ja digitaalisia ratkaisuja. Kaupunki palveluna -kehittämisen tavoitteena on rakentaa yhdessä viisaasti kestävää tulevaisuutta.

Siinä missä älykkyys on kykyä oppia, soveltaa opittua ja ratkoa ongelmia, viisaus on jotain enemmän. Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja elämänkokemusta toiminnassa, arvioinnissa ja päätöksenteossa sekä pyrkimystä yhteiseen hyvään. Älykkyys on jopa mitattavaa, viisaus on syvää tietämystä.

Globaaleja haasteita ratkottaessa äly ja logiikka eivät riitä. Kun yhtä oikeaa vastausta ei ole, tarvitaan viisautta, jotta osataan valita tilanteeseen sopivin ratkaisu. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisten olosuhteiden ymmärtämistä sekä alueen historian ja kulttuurin tuntemusta. On osattava ajatella yhteistä hyvää ja arvioitava keinoja suhteessa siihen. Juuri tätä tavoittelemme, kun puhumme viisaasti kestävästä tulevaisuudesta.  

Miksi tavoitella Piilaaksoa, jos voi olla Muumilaakso?

Demos Helsingin raportissa kielikuva yllä kuvattujen ajattelutapojen erolle on vertaus Piilaakson ja Muumilaakson välillä. Jos Piilaakso edustaa teknologialähtöisyyttä ja älykkyyttä, Muumilaakso on ihmislähtöinen paikka, jossa hyvinvointi asetetaan tehokkuuden edelle. Muumeja harvoin pidetään älykkäinä, mutta Tove Jansson on antanut heille paljon viisautta.

Vertailun takana on yksi projektin keskeisimmistä havainnoista, eli luottamuksen tärkeys kaupunkien älykkäässä kehittämisessä. Erityisesti digitaalisten ratkaisujen dataan liittyvät kysymykset oli nostettu Barcelonassa esille. Kenelle data kertyy, kuka sen omistaa ja mihin sitä saa käyttää?  Luotammeko teknologiajätteihin ja miten kaupunki voi turvata kaupunkilaistensa datan? Siinä missä Piilaakso herättää epäilyksiä, Muumilaaksossa on luottamuksen ilmapiiri.

Viisaasti ihmislähtöinen kaupunki rakentuu yhteistyölle asukkaiden, yritysten, yhdistysten, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden ja kaupunkiorganisaation välillä, ja tämä edellyttää keskinäistä luottamusta.

Pohjoismaissa luottamus julkisiin toimijoihin on korkea verrattuna muihin EU-maihin, ja meidän tulee kaupunkeina huolehtia siitä, että olemme luottamuksen arvoisia myös jatkossa. Tämä vaatii toimenpiteitä esimerkiksi MyDataan (Omadata), eli ihmisten mahdollisuuteen hallita omia tietojaan, liittyen. Espoo onkin mukana Helsingin vetämässä Omadata-hankkeessa.

Avoimuudella ja yhdessä tehden voimme varmistaa, että kuljemme jatkossakin kohti viisaasti kestävää tulevaisuutta omassa Muumilaaksossamme.

Päivi Sutinen
palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen

Veera Vihula
kehittämiskonsultti Veera Vihula

Wilhelmiina Griep
projektipäällikkö Wilhelmiina Griep