Meidän roskis

Meidän roskis kampanjaan osallistui vuonna 2015 toteutetun kokeilun aikana yli 1700 lasta ja nuorta. Espoon katukuvaan Meidän roskiksia ilmestyi kokeilun aikana 167 kappaletta. Kampanja oli yhteisöllinen tapa parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, vähentää roskaamista ja suojella roskiksia ilkivallalta. Lasten ja nuorten taideteoksilla roska-astiat muuttuvat lähiympäristön katseenvangitsijoiksi.

Taideroskiksia tehtiin ympäristömuotoilija Niko Riepposen johdolla kouluissa, nuorisotiloilla, kirjastoissa, tapahtumissa ja Espoon kuvataidekoulussa. 

Kokeilu ei johtanut pysyvään toimintamalliin.

Tarrakalvolla kestävä pinta

Koululaisten taideteokset tulostettiin säätä kestävälle tarrakalvolle, joka toimii samalla roskiksen pintaa suojaavana kerroksena. Tarrakalvolla saatiin nopeasti ja edullisesti aikaan kestävä pinta ja se oli helppo kiinnittää.

Töhryjen ja ilkivallan takia vaihdettavat roska-astiat tulevat kaupungille huomattavasti kalliimmaksi kuin roskiksen tarrapinnan uusiminen. Tarrakalvolle voidaan tulostaa valokuvia, piirustuksia ja maalauksia.

Ideasta osaksi kestävän kehityksen työtä

Idea roskisten kaunistamiseen syntyi, kun Roska päivässä -liikkeen perustaja Tuula-Maria Ahonen haastoi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan roskaliikkeeseen. Ahonen kertoi Roskaliikkeen useamman vuoden positiivisista kokemuksista roskapönttöjen kaunistamisessa, ja Espoo päätti ottaa Roskaliikkeessä hyväksi havaitun idean käyttöön.

Meidän roskis -palvelua kehitettiin osana Espoon kaupungin Kestävä kehitys -ohjelmaa ja Uusimaa-ohjelmaa. Ohjelmien tavoitteena on kestävän elämäntavan ja ympäristötietoisuuden edistäminen.