Hyvinvoiva oppiyhteisö ja opiskelija on kaikkien etu – oppilaitosten opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikille

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
25.9.2020 Saara Mustalahti, kuraattori

Oppilaitokset esikouluista perusopetukseen ja toiselle asteelle, joita tässä blogikirjoituksessa kutsun lyhyesti kouluiksi, ovat Suomessa sellainen hieno järjestelmä, johon pääsääntöisesti kaikki lapset ja nuoret tulevat opiskelemaan. Maailmanlaajuisesti tasa-arvoisiin lähtökohtiin pyrkivää peruskoulujärjestelmäämme, jonka oppimistulokset ovat myös huippuluokkaa, ihaillaan. Opetussuunnitelmamme lähtökohtana on ihmisystävällinen ihmiskäsitys: opetus- ja kasvatustyön lähtökohtana on tasa-arvoisuus ja jokainen lapsi on arvokas. Espoon kouluissa opiskelee iso joukko lapsia ja nuoria. Kouluissa pyritään huomioimaan kaikkien näiden lasten ja nuorten vahvuuksia sekä tarpeita. Tämän vuoksi koulun opiskeluhuollollinen työ on tärkeää opettamis- ja kasvatustehtävän lisäksi: kaikilla opiskelijoilla tulisi olla hyvä ja turvallinen olo kouluissamme Espoossa. Opiskeluhuollollisesta työstä puhutaan joissakin yhteyksissä koulujen hyvinvointityönä, jolloin sen sisältö voi olla helpommin hahmotettavissa. Opiskeluhuoltotyön kokonaisuus perustuu oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin, joka on annettu vuonna 2013.

Koulujen opiskeluhuollollinen työ jaetaan yhteisöön suuntautuvaan työhön sekä yksittäisen oppilaan saamiin opiskeluhuollon palveluihin koulussa. On tärkeää, että kouluissa työskentelee kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten lisäksi terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen ammattilaisia. Opiskeluhuollon palveluihin kuuluvat kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin sekä koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut. Näiden palveluiden ja meidän ammattilaisten tarkoituksena on edistää kaikkien lasten terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia ja oppimista kouluissa. Opiskeluhuollon palveluiden tavoitteena on mahdollistaa lapsille ja nuorille matalan kynnyksen tuki, keskittyä tarkastelemaan lapsen ja nuoren näkökulmaa häntä koskevissa asioissaan, ennalta ehkäistä ongelmia, edistää oppimista, tarttua erityisesti koulussa esiintyviin ongelmiin ja tarvittaessa ohjata eteenpäin palvelujärjestelmän muiden palvelujen piiriin. Opiskeluhuollon palvelut tekevät laajasti yhteistyötä sekä koulun ammattilaisten ja vanhempien kanssa että muun palvelujärjestelmän kanssa. Tarvittaessa koulussa voidaan järjestää lapsen tai nuoren tueksi neuvottelu, jota kutsutaan oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa monialaiseksi asiantuntijaryhmäksi. Neuvottelun tarkoituksena on edistää lapsen hyvinvointia moniammatillisesti ja neuvottelujen kokoonpano vaihtelee lapsen tai nuoren tarvitseman tuen mukaisesti. Suomalaiset opiskeluhuollon palvelut ovat kansainvälisesti vertailtuna vaikuttavat ja väitän, että niillä on merkitystä myös oppimistuloksiin: hyvinvoiva lapsi pystyy keskittymään opiskeluun.

Yhteisöllistä, koko koulua koskevaa, opiskeluhuoltotyötä suunnitellaan ja edistetään koulujen yhteisöllisissä opiskeluhuoltoryhmissä. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö kouluissa on koulujen toimintakulttuurin ja rakenteiden muovaamista sellaiseksi, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi hyvä olla koulussa. Koulujen hyvinvointityö on keskeistä, koska lapsen ja nuoren oppiminen sekä kokemukset koulusta voivat muovata hänen elämäänsä pitkälle. Koulujen moniammatillisilla yhteisöllisillä opiskeluhuoltoryhmillä ja opiskeluhuoltosuunnitelmilla on iso merkitys: kuinka esimerkiksi lasten ja nuorten kiusaamista suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti ehkäistään, siihen puututaan ja jälkihoidetaan? Ja miten tätä työtä arvioidaan? Tai miten kouluissa huomioidaan kaikkien lasten tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys? Nämä eivät ole vähäpätöisiä kysymyksiä ja siksi opiskeluhuoltolaissa nähdään yhteisöllisen työn merkitys ensisijaisena hyvinvoinnin edistäjänä kouluissa. Koulujen opiskeluhuollollista työtä voisi verrata aikuisten työsuojeluun työpaikoilla ja työterveyspalveluihin: työpaikkojen työsuojelulliset rakenteet vastaavat siitä, että jokaisen on mukava tulla töihin – terveys, turvallisuus ja hyvinvointi huomioiden – ja tarvittaessa työterveyspalveluista yksittäinen työntekijä saa itselleen tukea. Kouluissa on hyvä nähdä yksittäisen opiskelijan saamien opiskeluhuollon palvelujen ja koko koulua koskevan hyvinvointia edistävän yhteisöllisen työn kytkös: oppilas- ja opiskeluhuoltolaki alleviivaa ongelmien ennalta ehkäisyä koulun rakenteiden tasolla eli hyvinvointityön tulee olla suunnitelmallista jo ennen kuin ongelmia esiintyy – ja toisaalta, jos ongelmia esiintyy, tulee opiskelijan saada niihin tukea pedagogisen tuen lisäksi myös opiskeluhuollon palveluista.

Koulun yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö kuuluukin opiskeluhuoltolain mukaan kaikille, jotka koulussa työskentelevät: opettajille, rehtoreille, kouluavustajille, opiskeluhuollon palveluille ja niin edelleen. Hyvinvointityönä kouluissa toteutetaan lapsille ja nuorille esimerkiksi tunne- ja sosiaalisen kasvun tunteja edistämään mielenterveyttä sekä hyvää henkeä, syksyisin uusia luokkia ryhmäytetään, kouluretkien merkitys on oppimisen lisäksi edistää hyvää ryhmähenkeä, tasa-arvokasvatus edistää ymmärrystä kaikkien arvokkuudesta, kiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen käytökseen tulee puuttua ja tarvittaessa järjestää tukea, yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä seurataan lasten terveyttä ja hyvinvointia ryhmä- ja koulutasoisesti, sekä suunnitellaan hyvinvoinnin linjaukset hyvinvointitiedon perusteella. Oppilaitosten tulee myös järjestää lapsille osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia omiin asioihinsa kouluissa. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsille ja nuorille toteutettavat hyvinvointikyselyt, lasten osallistuminen koulujen yhteisöllisiin opiskeluhuoltoryhmiin, tukioppilastoiminta sekä oppilaskunnat.

Mielestäni jokaisen panos on ratkaiseva, jotta lapset ja nuoret voivat kokea olevansa tärkeitä, tulevansa kuulluksi ja päästäkseen osallistumaan omien asioidensa käsittelyyn. Jokainen lapsi tai nuori voi myös osaltaan vaikuttaa siihen, millaiseksi muiden opiskelukavereiden päivä koulussa muodostuu; jokainen vanhempi voi olla kiinnostunut lapsensa koulupäivän kuulumisista; jokainen opettaja voi vaikuttaa siihen, kuinka lapsi tai nuori kokee oman olonsa koulussa; jokainen rehtori voi pyrkiä huomioimaan koulun toimintojen suunnittelussa myös hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämisen sekä yhteisen toimintakulttuurin luomisen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi; opiskeluhuollon palvelujen työntekijät voivat aktiivisesti tiedottaa palveluistaan niin, että lasten ja nuorten on niihin helppo hakeutua ja heille tarjotaan tukea mahdollisimman varhain. Näin me kaikki yhdessä edistämme nykyisten lasten ja nuorten hyvinvointia tänään – sekä tulevaisuuden aikuisten hyvinvointia huomenna.

Saara Mustalahti, kuraattori

Lue lisää:

Yhteisöllinen oppilashuolto

Yksilökohtainen oppilashuolto

Kouluterveydenhuolto

Kuraattorit

Psykologit

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (2013/1287)