Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2019

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
20.11.2019 Helena Allahwerdi ja Pirkko Liikanen

Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2019

Lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Sen toteutuminen on aikuisten vastuulla. Tämän tiedostan ja tiedän?

Muutama päivä sitten näin miten lapsiryhmä hakkasi ja potki pientä kaveriaan ja huusi tälle:

Senkin raukkis! Mammanpoika! Et pääse mukaan! Et, et et!

En tehnyt mitään vaan kävelin ohitse. Taisin rikkoa lapsen oikeuksia.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus. Ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Sopimuksen ulkopuolella on ainoastaan yksi maa: Yhdysvallat. Lapsen oikeuksien sopimus ei ole sama asia kuin Lapsen oikeuksien julistus vuodelta 1959. Lapsen oikeuksien julistus ei sitonut valtioita oikeudellisesti, mutta sopimus sitoo.

Sopimus luettelee lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne. Sopimus on hyväksytty YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989. Se täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Suomi on saattanut sopimuksen voimaan lailla vuonna 1991. Sopimuksen neljä yleistä periaatetta ovat syrjinnän kielto, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehitykseen sekä oikeus osallistua ja tulla kuuluksi.

Tiesitkö, että maailmassa

  • kolme miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee nälkään vuosittain.
  • yli 160 miljoonaa alle 18-vuotiasta tekee täysipäiväisesti työtä. Heistä noin 85 miljoonaa työskentelee vaarallisissa tai terveydelle haitallisissa olosuhteissa.
  • lapsisotilaita on noin 300 000.
  • lähes 230 miljoonan alle 5-vuotiaan lapsen syntymää ei ole virallisesti kirjattu, mikä vie heiltä oikeuden nimeen ja kansallisuuteen.

Miten Suomessa? Lakien toimenpidevastuu joistakin asioista lankeaa usein kunnille, järjestöille ja kuntalaisille. Ovatko Lapsen oikeudet toteutuneet Espoossa? Espoossa on meneillään kunnan Stop vihapuhe -kampanja. Sen tavoitteena on paljastaa epäkohtia ja ongelmia, jotta ne voidaan korjata.

Edetään pienin askelin. Tarkastellaan syrjäytymisvaarassa ja vihapuheen kohteena olevia lapsia. Mediassa on usein uutisia siitä miten lapsi joutuu kaveriensa vihapuheen ja syrjinnän kohteeksi esimerkiksi koulussa tai kotipihalla. Syrjäytymisen taustalla voi olla vammaisuus, perheen köyhyys, perheen kuuluminen johonkin kulttuuriseen, etniseen, uskonnolliseen tai poliittiseen ryhmään tai erottuminen jonkun piirteen takia muista.

Hyvin monia lapsia ei kuuntele kukaan. He jäävät yksin huoliensa kanssa. Kukaan ei välitä. Kenelläkään ei ole aikaa. Perheet ja kuntalaiset ovat kiireisiä ja jokaisella on omat huolensa..

Jokainen aikuinen ja nuori tietävät syyllistyvänsä syrjintään tai toisen torjumiseen.. On helppoa olla tekemättä mitään ja ajatella, että asia ei kuulu minulle. Vaarallisinta onkin välinpitämättömyys. Vastuu kanssakäymisestä kuuluu perheelle ja aikuiselle, joiden tulee tiedostaa lapsen oikeudet ja toteuttaa niitä arjen ympyröissä.  

Toimivat Seniorit ry: Helena Allahwerdi ja Pirkko Liikanen