Toivotamme Espoossa kaikille saamelaisille hyvää kansallispäivää

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
6.2.2020 Hannu Heikkinen

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta. Haluamme Espoossa nostaa esille myös saamelaisten kulttuuria ja juhlistaa kansallispäivää. Kansallispäivän kunniaksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja Hannu Heikkinen haastatteli kolttakulttuurisäätiön asiamiestä Mari Korpimäkeä.

Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Korpimäki: Kaivosteollisuus ja jäämeren rata ovat todellinen uhka saamelaiselle kulttuurille, kielille ja kokonaisille kansoille

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta. Se perustuu vuonna 1917 pidetyn pohjoismaisen saamelaiskokouksen muistoksi. Tuosta kokouksesta lähtien saamelaiset ovat taistelleet omien oikeuksiensa puolesta yli valtiorajojen. Saamelaiskulttuurit ovat edelleen vieraita valtaväestölle, eivätkä saamelaisten oikeudet toteudu vieläkään. Kansallispäivälle on siis selvästi tilausta myös vuonna 2020.

Haastattelin sähköpostitse kolttakulttuurisäätiön Mari Korpimäkeä.

Mikä tekee sinusta saamelaisen? – Olen syntynyt saamelaisperheeseen, ja tunnen olevani saamelainen. Äitini on kolttasaamelainen, isäni savolainen. Tunnen olevani enemmän saamelainen, sillä suomen kieli ja kulttuuri eivät ole uhanalaisia. Koltansaamen kieli on luokiteltu vakavasti uhanalaiseksi ja sitä se onkin. Kieltä puhuu noin 340 ihmistä.

Keskeinen saamelaisten oikeuksia polkeva asia ovat kalastusoikeudet. Korpimäen mukaan Utsjoella turisteilla on laajemmat oikeudet kalastaa Tenojoella kuin paikallisilla saamelaisilla. Maat ja vedet kuuluvat Suomen lain mukaan Suomen valtiolle, vaikka saamelaiset ovat asuttaneet alueita jo kauan ennen Suomen valtion olemassaoloa. Palvelua saamelaiset saavat harvoin omalla kielellään, vaikka saamen kielilain tarkoitus on ylläpitää ja kehittää omaa kieltä ja kulttuuria.

Saamelaisten elämänmuotoon liittyy poronhoito keskeisesti. Sen edellytykset ovat kaventumassa kaivosteollisuuden ja mahdollisen Jäämerenradan myötä. Samaiset syyt ovat uhkana myös kielelle ja sen myötä kulttuurille. Mikäli poronhoito ajetaan nurkkaan, samalla on vaarassa poronhoitoon liittyvä laaja ammattisanasto.

– Suomessa on kolme virallista kieltä, suomi, ruotsi ja saame. Kiinnostu saamenkielistä, opettele sanomaan päivää saameksi, se ilahduttaa meitä saamelaisia. Tutustu Sano se saameksi -sivustoon, sieltä löytyy kaikki tärkeimmät fraasit ja ääntämisohjeet kaikille kolmelle Suomessa puhutulle saamenkielelle.

– Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä, kuten Mahatma Gandhi sanoi viisaasti. Vaadi tietoa saamelaisuudesta kouluihin ja oppikirjoihin. Lue viime vuonna ilmestynyt tietokirja Vastatuuleen - saamen kansan pakkosuomalaistamisesta (Kukka Ranta ja Jaana Kanninen). Se on ensimmäinen yhdessä saamelaisten kanssa kirjoitettu kirja ja antaa hyvän kuvan assimilaatiopolitiikasta ja kolonisaatiosta Suomessa.

Tämän vuoden saamelaisten kansallispäivän tapahtumia on koottu Oktavuothtan sivustolle.

Hannu Heikkinen, puheenjohtaja

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta

Faktoja saamelaisista Suomessa

  • EU:n alueen ainut alkuperäiskansa
  • Saamelaisten asema Suomen perustuslaissa vuodesta 1995
  • Suomessa on noin 10 000 saamelaista, joista yli 60 prosenttia asuu kotiseutunsa ulkopuolella
  • Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä
  • Pohjoissaamea puhutaan eniten
  • Saamen suvun laulu on saamelaisten virallinen kansallislaulu
  • Saamen lippu on Astrid Båhlin suunnittelema

Lähde: Saamelaiskäräjät

Tuäivtep Espoost pukid säʹmmlaid šiõǥǥ meersažpeeiʹv 

Saaʹmi meersažpeiʹvv lij juõʹǩǩ eeʹjj täʹlvvmannu 6. peiʹvv. Haaʹleep Espoost še puʹhtted ouʹdde säʹmmlai kulttuur da juuhlʼjed meersažpeeiʹv. Meersažpeeiʹv cisttân tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tuåimmkååʹdd saaǥǥjååʹđteei Hannu Heikkinen mainstõõʹtti sääʹmkulttuurfoond äʹššoummu Mari Korpimäki.

Sääʹmkulttuurfoond äʹššooumaž Mari Korpimäki: Kuåivâsindustria da Jiõŋŋmiâr ruʹvddǩeäinn tuõđi lie vaarr sääʹm kulttuuʹre, ǩiõlid da obb meeraid

Saaʹmi meersažpeiʹvv lij juõʹǩǩ eeʹjj täʹlvvmannu 6. peiʹvv. Tõt vuâđđââvv eeʹjjest 1917 tuõʹllʼjum tâʹvvjânnmallaš sääʹmsåbbar mušttu. Tõn såbbar rääʹjest säʹmmla lie tuärram jiiʹjjes pâʹjjel raaji vuällai vuõiggâdvuõđi beäʹlest. Sääʹmkulttuur lij õinn väʹlddnarooʹde veeʹres, jie-ka säʹmmlai vuõiggâdvuõđ õinn šõõdd tuõttân. Nuʹtt-ba meersažpeiʹvv puätt mâʹte tiʹllʼjum še eeʹjjest 2020.

Mainstõʹttem neʹttpååʹšt mieʹldd sääʹmkulttuurfoond Mari Korpimäki.

Mii tuejjad tuʹst säʹmmla? – Leäm šõddâm sääʹmpiârrǥa, da toobdam jiõččan säʹmmliʹžžen. Jeäʹnn muʹst lij nuõrttsäʹmmlaž, eʹčč lij savo-ååraž. Toobdam jiõččan jeänab säʹmmliʹžžen, lääʹdd ǩiõll da kulttuur ko jie leäkku vaar vueʹlnn. Nuõrttsääʹmǩiõll lij ǩiõččum čuuʹt vaar vuâllsen da nuʹt tõt-i lij. Ǩiõl mainste nuʹtt 340 ooumžed.

Kõskksaž säʹmmlai vuõiggâdvuõđid tancci äʹššen lie kueʹllšeeʹllemvuõiggâdvuõđ. Korpimäki mieʹldd Uccjooǥǥ turiiʹstin lie šoorab vuõiggâdvuõđ šeeʹlled Teänjooǥǥâst ko pääiklaž säʹmmlain. Määdd da jânnam koʹlle Lääʹddjânnam lääʹjj mieʹldd Lääʹddjânnam riiʹǩǩe, håʹt säʹmmla lie aazztam vuuʹdid juʹn kuuʹǩǩ õuʹddel ko Lääʹddjânnam riikk ni leäi. Säʹmmla hääʹrveʹld vuäǯǯa kääzzkõõzzid jiiʹjjes ǩiõʹlle, håʹt sääʹm ǩiõll-lääʹjj mieʹrren lij tuõʹllʼjed da ooudeed säʹmmlai ǩiõl da kulttuur. Säʹmmlai jieʹllemnääʹlest puäʒʒhåiddmõš lij kõskksââʹjest. Tõn oudldõõzz lie occneʹmmen kuåivâsindustria da vueiʹtlvaž Jiõŋŋmiâr ruʹvddǩeäin mieʹldd. Seämma ääʹšš lie vaarrân se ǩiõʹlle da tõn mieʹldd kulttuuʹre. Jos puäʒʒhåiddmõõžž vuejat vuâlas, seämmast lij vaar vueʹlnn še puäʒʒhåiddam jõnn ämmatsääʹnnreeʹǧǧesvuõtt.

– Lääʹddjânnmest lie kolmm veerǥlaž ǩiõl, lääʹddǩiõll, ruõccǩiõll da sääʹmǩiõll. Tääʹvet sääʹmǩiõlin, mättʼtõõl tiõrvted säämas, tõt rämmvuâtt miʹjjid säʹmmlaid. Tobdstõõđ Sano se saameksi -seeidaid, toʹben käunnʼje puk tääʹrǩmõs fraas da jiõnneemvuäʹpstõõzz pukid koʹlmme Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõʹlle.

– Õõlǥak leeʹd tõt muuttâs, koon maaiʹlmest haaʹlääk vueiʹnned, mâʹte Mahatma Gandhi säärnai. Kaiʹbbe teâđ säʹmmlai pirr škooulid da mättǩiiʹrjid. Looǥǥ teimma õlmstõttum teâttǩeeʹrj Vastatuuleen – saamen kansan pakkosuomalaistamisesta (Kukka Ranta ja Jaana Kanninen). Tõt lij vuõssmõs säʹmmlaivuiʹm ǩeeʹrjtum ǩeʹrjj da tõt oudd šiõǥǥ kaart Lääʹddjânnam assimilaatiopolitiikk da kolonisaatio pirr.

Tän eeʹjj saaʹmi meersažpeeiʹv šõddmõõžž lie norrum Oktavuohta seeidaid.

Hannu Heikkinen, saaǥǥjååʹđteei

Tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tuåimmkåʹdd

Fakta säʹmmlai pirr Lääʹddjânnmest

  • Säʹmmla õhttu lie EU vuuʹd alggmeer
  • Säʹmmlai sââʹjj lij Lääʹddjânnam vuâđđlääʹjjest eeʹjjest 1995
  • Lääʹddjânnmest lie nuʹtt 10 000 säʹmmliʹžžed, koin pâʹjjel 60 proseeʹnt jälste dommvuuʹdes åålǥbeäʹlnn
  • Sääʹm ǩiõl lie Euroop alggǩiõl
  • Sääʹmǩiõlin tâʹvvsääʹmm lij jeänmõsân mainstum
  • Sääʹmsooǥǥ laaul lij säʹmmlai veerǥlaž meersažlaaul
  • Sääʹmliipp lij plaanâm Astrid Båhl

Teâttkäivv: Sääʹmteʹǧǧ

Saamen lippu