Espoon lukioissa etäopiskelu sujuu

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
23.3.2020 klo 15.03

Espoon lukioissa siirryttiin etäopetukseen jo maanantaina 16. maaliskuuta. Takana on viikko etäopiskelua ja –opettamista. Miltä meno on maistunut?

Opettaja on ennen kaikkea oppimisprosessin ohjaaja - etänäkin

Otaniemen lukion ranskan ja englannin lehtori Tytti Tenhunen kertoo, että kun päätös etäopetukseen ryhtymisestä tuli maanantaina 16. päivä, oli ensimmäinen ajatus se, että etänä voi tehdä ihan kaikkea samaa kuin ranskan ja englannin kontaktiopetuksessakin: sekä suullisia että kirjallisia yhteistoiminnallisia ja yksilöprojekteja, joissa käytetään teknologiaa apuvälineenä, ja joissa opiskelija työstää tarpeeksi luovia, avoimia, soveltavia ja omakohtaisia tehtäviä.

”Opettaja on ennen kaikkea oppimisprosessin ohjaaja”, kiteyttää Tenhunen.

Tenhunen kuvailee pitäneensä etäopetustunteja Google Meet -videokonferenssialustalla pääasiassa niin, että hän on aluksi selostanut kurssin etenemiseen liittyviä seikkoja, muistutellut aikatauluista ja antanut opiskelijoiden esittää kysymyksiä. Tämän jälkeen opiskelijat ovat yleensä saaneet työstää omia projektejaan, mitä varten he ovat muodostaneet omia ryhmäkokouksiaan.

”Olen myös antanut opiskelijoille yksitellen palautetta etäyhteyden kautta esimerkiksi kirjoitelmien raakaversioista sekä ohjannut opiskelijoita eteenpäin heidän ryhmäkokouksissaan.”

Espoonlahden lukion lehtori Markus Kytölä kertoo, että Espoonlahdessa ensimmäisellä etäopiskeluviikolla pidettiin sekä liveopetustunteja verkon välityksellä että annettiin erilaisia aikaan sitomattomia tehtäviä opiskelijoille. Osa Kytölän kollegoista on striimannut opetustaan reaaliaikaisesti opiskelijoille.  

“Itse olen kuitenkin kokenut, että opettajan antama audio ja video riittävät hyvin. Olen kuitenkin koko ajan tavoitettavissa, ja moni opiskelija onkin laittanut viestiä, ja mahdolliset ongelmat ovat ratkenneet sitä kautta. Väkisinkin etäopetuksesta jää pois sellainen pieni luokassa tapahtuva auttaminen ja kyseleminen, mutta uskon, että etäopetuksellakin päästään varsin hyviin tuloksiin.” 

Lehtori Tytti Tenhunen etäopetuspisteellään kotisohvalla

Lehtori Tytti Tenhunen opettaa tällä hetkellä kotisohvalta käsin. Kuva: Tytti Tenhunen

Etäopetusjakso antaa uusia näkökulmia ja työkaluja ns. normaaliin arkeen 

Markus Kytölä pohdiskelee, siirtyvätkö etäopetuksen jotkut käytänteet vakituisemmin yhä useamman opettajan arkeen, kun paluu kontaktiopetukseen koittaa. Parhaimmillaan etäopetusjakso antaa uusia näkökulmia ja työkaluja ns. normaaliin arkeen. 

Tytti Tenhunen on niin ikään innostunut siitä, kuinka etäopetus avaa paljon mahdollisuuksia. ”Tämä on minulle todella hieno mahdollisuus päästä kokeilemaan käytännössä etäopetusta ja tervetullutta vaihtelua luokkahuoneopetukseen. Olen varma, että lisään entisestään etäopetusosioita kursseilleni.”

”Minusta olisi hyvä, että opettajat käyttäisivät kontaktiopetuksen lisäksi etäopetusta esim. opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja ohjaisivat opiskelijoita käyttämään etävälineitä, sillä niitä tarvitaan yliopisto-opinnoissa ja työelämässä”, kuvailee Tenhunen digitaalisen maailman mahdollisuuksia.

Digitaaliset sovellukset eivät ole oikotie onneen

Tenhunen korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, ettei mikään väline tai sovellus ole oikotie onneen tai oppimiseen. Tärkeintä on pyrkiä suunnittelemaan sellaisia oppimisprosesseja, joissa opiskelija on tiedon yhdistelijä ja rakentelija sekä aktiivinen toimija passiivisen vastaanottajan sijaan.

”Tutkijat ovat kritisoineet paljon sitä, että digitaalisessa oppimisessa mennään laitteet ja ohjelmistot edellä eikä lähdetä olennaisimmasta eli oppijaa osallistavien oppimisprosessien suunnittelusta. Opettajalta tarvitaan ns. digitaalis-pedagogis-aineenhallinnallista osaamista, ja näiden kaikkien kolmen kompetenssin täytyy tulisi vahvasti nivoutua toisiinsa”, korostaa Tenhunen.

Espoossa Googlen ja Microsoftin palvelut ovat olleet käytössä jo pitkään. Tenhunen kertoo, että hänen opetuksessaan esimerkiksi Google Meet -etäalusta, Showbie- ja Google Classroom- oppimisympäristöt, Thing Link -sisällöntuotantosovellus, Prezi, iMovie, Kahoot, Quizlet ja Padlet ovat osoittautuneet hyviksi välineiksi.

”Haluan kokeilla nyt tällä etäjaksolla Flipgridiä, johon opiskelijat voivat tuottaa lyhyitä videosisältöjä yhteiseen alustaan. Usein annan opiskelijoiden myös itse valita käyttämänsä sovellukset.”

Tenhunen kuitenkin teroittaa, että millään ohjelmalla ei ole itseisarvoa: on parempi ohjata hyvin pedagogisesti perusteltua oppimista vain muutamalla ohjelmalla kuin käyttää useita sovelluksia siihen, että opiskelijat ovat pelkkiä opettajan luomien sisältöjen passiivisia kuluttajia.

Mitä enemmän etäopetusta suunnittelee, sitä parempaa siitä tulee

Kytölä tuo esille, että etäopetuksessa pätevät osittain samat lainalaisuudet kuin lähiopetuksessa. Ainakin, jos puhutaan opetuksen valmisteluun käytettävästä ajasta.  ”Mitä tarkemmin ja enemmän tekemistään suunnittelee, sitä parempaa siitä tulee. Jos kontaktiopetustuntia ei suunnittelisi, säästyisi varmasti aikaa, mutta työn laatu olisi todennäköisesti selvästi huonompi.” 

”Etäopetuksessa täytyy suunnitella tunnit tarkemmin, aikatauluttaa niitä hieman ja pyrkiä olemaan mahdollisimman selkeä”, kuvailee Tenhunen etä- ja kontaktiopettamisen eroja.

Opiskelijan kannattaa antaa opettajalle palautetta opiskelumääristä 

Opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista tuetaan etäopiskelun aikanakin. Sopiva työmäärä on yksi keino tukea jaksamista. Annettavien tehtävien kokonaismäärän tulee olla sopiva opiskelijalle, joten opettajatkin saavat olla tehtävien annossa tarkkana.  

”Huomasin ensimmäisen etäopetusviikon aikana, että myös minun pitää opettajana malttaa mieleni. Joka päivälle ei voi olla kovin montaa laajaa palautettavaa tehtävää”, kertoo havainnoistaan Kytölä.

Tenhunen on suunnitelut etäkurssit siten, että työmäärä on sama kuin normaaleillakin kursseilla. ”Haluan olla opiskelijoiden tavoitettavissa ja ohjata heidän oppimisprosessejaan niin, että he näkevät minut videoyhteyden avulla tai kuulevat ääneni sekä saavat mahdollisuuden reaaliaikaiseen dialogisuuteen.”

Esimerkiksi Otaniemen lukion Instagramissa rohkaistaan opiskelijoita antamaan palautetta opettajille, jos etäopiskelu tuntuu liian rankalta. 

Ajantasainen digiosaaminen on helpottanut siirtymää etäopetukseen

Tenhunen kertoo, että siirtymä etäopetukseen on sujunut kaiken kaikkiaan todella hyvin. ”Olen juuri suorittanut Helsingin yliopiston pitkän digitaalisen oppimisen ja opettamisen sivuainetäydennyskoulutuskokonaisuuden, jossa olemme perehtyneet laajasti tulevaisuuden oppimiseen. Näihin opintoihin on kuulunut myös etäyhteydellä suoritettavia osuuksia.”

Kytölä puolestaan toteaa, että monet asiat, kuten videoiden ja audiomateriaalien teko, materiaalien siirtäminen digitaaliseen muotoon ja niiden muokkaaminen, sujuvat ilman suurempaa päänvaivaa. Kytölä arvelee lapsuudesta saakka seuranneen kiinnostuksen tietokoneisiin ja tekniikkaan helpottaneen siirtymää etäopetukseen.

Sohva ja kannettava tietokone

Lehtori Markus Kytölän etätyöpiste on niin ikään sohvalla. Kuva: Markus Kytölä

Aikaisemmin uutisoitua:

Lukioissa siirrytään etäopiskeluun (14.3.)

Ajankohtaista tietoa koronavirukseen varautumisesta lukioissa, kouluissa ja päiväkodeissa (päivittyvä uutinen)