Moniammatillista yhteistyötä oppilaiden hyvinvoinnin eteen – koulutoimintaterapia etsii ratkaisuja arjen haasteisiin

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
27.10.2020 klo 8.00

Oppilaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden eteen tehdään kouluissa moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi opettajien, kuraattorien ja psykologien kesken. Suomessa toimintaterapia on yksi koulun opiskeluhuollon työtavoista muutamissa kunnissa. Espoo on yksi näistä. Toimintaterapialla etsitään ratkaisuja kouluarkeen ja oppimiseen liittyviin oppilaan toimintakyvyn haasteisiin, jotta jokainen oppilas voi kokea koulunkäynnin merkitykselliseksi.  

Toimintakyvyn haasteet voivat näkyä lapsen arjessa monin tavoin 
 

Oppitunnin alkaessa penaali on hukassa ja matikan kirjaa etsitään repusta ja koulun käytäviltä. Tavaroiden löydyttyä oppilas ei saa aloitettua tehtäviä ennen kuin opettaja pysähtyy oppilaan viereen aloittamaan ne yhdessä. Aikuisen avustamana hän saa tartuttua toimeen, mutta luokkakaverin liikkuminen ja hiljaiset supinat saavat ajatukset jälleen herpaantumaan. Yhteiset pelit ja leikit ovat hankalia, kun oppilas hermostuu herkästi. 

Nämä ovat tyypillisiä esimerkkejä toimintakyvyn haasteista. Niiden taustalla voi olla pulmia esimerkiksi toiminnanohjauksen, aistisäätelyn, hahmottamisen, kynätaitojen tai liikunnallisten taitojen oppimiseen liittyen. Ystävyyssuhteiden ylläpitäminen ja yhdessä toimiminen voi olla vaikeaa, jos tunteiden säätelyssä ja kaveritaidoissa on haasteita. Toimintaterapialla pyritään helpottamaan oppilaan kouluarkeen ja opetukseen osallistumista.   

Toimintaterapia on Espoossa osa opiskeluhuollon palveluja, ja tällä hetkellä suomenkielisessä opetustoimessa työskentelee kaksi toimintaterapeuttia alakoululaisten oppilaiden tukena. 

Toimintaterapialla tehdään ennaltaehkäisevää työtä kouluissa
 

Koulutoimintaterapeuttien Anne Laitisen ja Anne Metsärannan monipuoliseen työhön kuuluu muun muassa luokkahavainnointi- ja tukityöskentelyä, oppilaiden yksilöllisiä tukikäyntejä, vertaistuki- ja taitoryhmiä sekä terapiakäyntejä yksin tai ryhmässä. Suuressa roolissa on myös yhteisöllinen työ, jonka tavoitteena on muokata kouluympäristöä ja toimintatapoja niin, oppilaiden on helpompi työskennellä ja osallistua koulun toimintaan. 

“On hienoa, että Espoossa voimme tehdä ennaltaehkäisevää työtä koulussa, joka on lapselle luontainen ja merkityksellinen kehitysympäristö. Se mahdollistaa varhaisen tuen sekä vähentää lasten ja perheiden kuormitusta, kun tukitoimet ovat osa lapsen normaalia arkipäivää,” Laitinen kertoo. 

Toimintaterapeutit tekevät tiivistä yhteistyötä opettajien, oppilaiden, perheiden ja opiskeluhuollon muiden ammattilaisten kanssa. He analysoivat oppilaan toimintakykyä koulun arjessa sekä oppilaan tarvetta ohjaukseen tai kuntouttavaan tukeen. 

“Konsultaatiotyö on ohjauksellista työtä, jota teemme opettajien ja muiden opiskeluhuollon työntekijöiden kanssa. Pohdimme yhdessä arjessa esiin tulevia haasteita eri näkökulmista ja keskustelemme käytännön tukitoimista. Koitamme ratkaista, miten toimintaa tai ympäristöä muokkaamalla voisimme vahvistaa oppilaiden toimimista ja osallisuutta opetustilanteissa”, Metsäranta kuvailee työtään. 

Opettaja tai opiskeluhuollon työntekijä ottaa yhteyttä toimintaterapeuttiin. Näin kaikki tietävät, millaisia haasteita oppilaalla on ja mitä tukitoimia tarvitaan. Huoltaja voi olla yhteydessä lapsensa opettajaan tai koulun opiskeluhuoltoon ja keskustella mahdollisuudesta toimintaterapeutin konsultaatioon. 

Leikki on lapselle luontainen tapa kehittyä
 

“Toimintaterapiasta on hyötyä silloin, kun pelkkä taidon harjoittelu ei tunnu riittävän tai tuota tulosta”, Metsäranta toteaa.  

Toimintaterapian tavoitteena on ennaltaehkäistä koulunkäynnin haasteita lapsen ehdoilla etenevän toiminnan kautta. 

“Lapsille on luontaista oppia ja kehittyä leikin ja toiminnan kautta. Siksi toimintaterapiassa lapsen toimintakykyä vahvistavia asioita harjoitellaan usein tavoitteellisten leikkien ja pelien kautta”, Laitinen kertoo. 

Usein toimintaterapiassa etsitään myös apukeinoja arjen haasteisiin, ja oppilaat vaikuttavat itse niiden valintaan oivallusten kautta. Toimintaterapiassa pyritään hiljalleen vähentämään ohjaamista ja kannustamaan lasta itsenäiseen toimintaan. 

“Hyvinvointiin liittyvä turvallisuus syntyy siitä, että kokee onnistuvansa ja osaa toimia omassa arjessaan. Tämä on osallisuuden perusedellytys.”, Metsäranta kiteyttää.  

Tänään 27. lokakuuta vietetään kansainvälistä toimintaterapian päivää. Samalla Suomessa vietetään toimintaterapiakoulutuksen 50-vuotisjuhlaa. Lisätietoa toimintaterapiasta kouluissa löytyy Toimintaterapialiiton verkkosivuilta.  

Lukuvuonna 2020–2021 hyvinvointi ja turvallinen arki ovat kouluissa toimintakulttuurin kehittämiskohteena. Kouluissa opetellaan ja kannustetaan huolehtimaan sekä omasta että koko yhteisön hyvinvoinnista ja turvallisesta arjesta. Hyvinvointi tukee oppimista ja edistää kokonaisvaltaista kehitystä. Jaamme esimerkkejä teemasta verkossa ja somessa.