Jokainen voi seurata lähivesistönsä tilaa: mittauslaite valmistuu helposti ämpärin kannesta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
1.7.2016 klo 11.22

Vapaaehtoinen vesistöseuranta täydentää viranomaisten seurantaa ja antaa arvokasta tietoa vesistöjen tilasta. Ajantasaisten tietojen avulla osataan aloittaa hoitotoimet ajoissa sekä pystytään keräämään tietoa kunnostusten vaikutuksista ja riittävyydestä. Oman lähivesistön tilaa voi helposti seurata näkösyvyysmittausten avulla, ja havaintojen ilmoittaminen lisää sekä järvien nykytilan tunnettuutta että helpottaa valtakunnallisia seurantoja. Espoon ympäristökeskus haastaa kaikki seuraamaan oman lähivesistön tilaa sekä ilmoittamaan seurannan havainnoista.



Kansalaisten vapaaehtoisesti tekemät tarkkailut ovat tärkeitä, sillä vain seurattavien järvien nykytila tunnetaan. Espoossa on lähes sata järveä ja lampea, joista pystytään viranomaisvoimin seuraamaan vain murto-osaa. Kansalaiset voivatkin halutessaan täydentää viranomaisseurantaa ja saada samalla arvokasta tietoa oman lähivesistönsä tilasta.

”Vesistöseurantaa voi harrastaa kuka vain, ja kuka siihen olisikaan parempi kuin vesistön tunteva ranta-asukki”, sanoo Miina Fagerlund, joka työskentelee Espoon ympäristökeskuksen Järvivuosi-projektissa.

Hyvä esimerkki pitkäaikaisesta vapaaehtoisesta vesistöseurannasta on Espoon Suvisaariston asukkaiden tekemät vesistömittaukset, joita on tehty jo vuodesta 2009 lähtien. Suvisaaristossa mittauksia tehdään noin neljä kertaa kuussa juhannuksesta heinäkuun loppuun asti.

”Ilman kalliita välineitä jokaisen on helppo seurata avovesikaudella veden lämpötilaa, levätilannetta, näkösyvyyttä, veden väriä ja hajua sekä vedenkorkeutta perustetulta mittauspaikalta, Fagerlund kertoo. ”Talviaikaan voi seurata vesistön jäätymis- ja jäiden lähtöaikaa sekä jääpeitteen paksuutta. Lisäksi vesistön kasvillisuus, linnusto ja kalasto sekä niissä tapahtuvat muutokset kertovat vesistön tilasta.”

Seuranta on hyvä suorittaa aina samalta havaintopaikalta, jolloin tulosten vertailu eri vuosilta ja näin myös vedenlaadun kehittymisen seuranta on mahdollista. Samalla saadaan tietoa vesistön tilan lisäksi myös vesistön normaalista vuodenaikaisesta vaihtelusta.

”Pitkäaikaisen seurannan avulla saadaan tietoa tilan kehittymisestä, esimerkiksi hiljalleen tapahtuvasta rehevöitymisestä”, Fagerlund kertoo. ”Näin vesistön tilaa osataan alkaa kohentamaan ennen kuin sen tila heikkenee merkittävästi. Toisaalta seurannalla saadaan tietoa myös vesistön tilan paranemisesta kunnostuksen jälkeen ja siten kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista ja riittävyydestä. Seurantatiedoista hyötyvät siten kaikki, erityisesti vesistön käyttäjät ja kunnostajat.”

Näkösyvyysmittausten avulla jokainen voi seurata lähivesistönsä tilaa  

Helppo tapa aloittaa vesistöseuranta on lähivesistön näkösyvyyden tarkkailu. Veden näkösyvyys kertoo kuinka hyvin vesi päästää valoa lävitseen ja kuvastaa näin veden kirkkautta ja väriä. Näkösyvyys vaihtelee vesistöittäin vedenlaadun, erityisesti veden sameuden ja värin mukaan. Savisameissa ja runsashumuksisissa vesistöissä näkösyvyys voi luontaisesti olla alhainen. Lisäksi näkösyvyys voi heiketä rehevöitymisen seurauksena tai valuma-alueelta huuhtoutuvien kiintoainespartikkelien myötä. Kesällä myös levien määrä saattaa vaikuttaa näkösyvyyteen. Pysyvä näkösyvyyden huonontuminen kertoo vesistön tilan heikkenemisestä, mutta myös tilapäistä laskua voi esiintyä.

”Näkösyvyyttä mitataan secchi-levyn avulla, mutta vastaavanlainen valkoinen näkösyvyyslevy on helppo valmistaa myös itse, esimerkiksi ämpärin kannesta”, vinkkaa Fagerlund. ”Mittaus tehdään riittävän syvältä joko paikallaan olevasta veneestä tai laiturilta. Näkösyvyyslevy lasketaan veteen varjopuolelta ja sitä lasketaan hitaasti kohti pohjaa.”

Näkösyvyys on levyn etäisyys vedenpinnasta, jossa levy vielä näkyy ennen katoamistaan näkyvistä. Näkösyvyyteen vaikuttavat vedenlaadun lisäksi tulevan säteilyn kulma, aallokko, pilvisyys ja vuodenaika. Tämän takia näkösyvyyttä olisi hyvä mitata mahdollisimman tyynellä säällä ja aina samaan aikaan päivästä. Näkösyvyyden lisäksi mittaushetken kellonaika ja sääolosuhteet on hyvä kirjata aina ylös. Näkösyvyyttä mitataan aina samalta paikalta esimerkiksi 1-2 viikon välein.

”Espoon ympäristökeskus haastaa kaikki kokeilemaan näkösyvyysmittausta Oittaan uimarannalla Ota mittaa lähivesistöstäsi -tapahtumassa tiistaina 5.7 klo 14–16”, sanoo Fagerlund. ”Tapahtumassa saa vinkkejä myös muuhun vesistöseurantaan sekä Järvi-meriwikin käyttöön. Tervetuloa mukaan!”

Kansalaisten ja viranomaisten havaintojen tiedot kerätään kaikkien käyttöön

Vesistötarkkailuista saadut havainnot voi merkitä Järvi-meriwikiin, joka on Suomen järvien ja merialueiden oma verkkopalvelu. Järvi-meriwikissä havainnot ovat kaikkien katsottavissa, ja kansalaisten tekemiä havaintoja hyödynnetään esimerkiksi valtakunnallisen levätilanteen seurannassa.

Viranomaisten tarkkailuista saadut vedenlaatutiedot ovat nähtävissä Suomen ympäristökeskuksen avoimessa tietokannassa ja Espoon kaupungin ylläpitämien uimarantojen levätilanteesta ja veden lämpötilasta saa tietoa Espoon uimarantainfo -sivustolta. Vesien ekologista ja kemiallista tilaa voi tarkastella Vesikartta-sovelluksen avulla.

Espoon ympäristökeskus viettää vuonna 2016 Espoon järvet tutuiksi -teemavuotta, jonka tavoitteena on antaa tietoa järvistä, niiden tilasta ja kunnostamisesta sekä innostaa asukkaita ja yhdistyksiä mukaan vesiensuojelutyöhön. Järvivuoden aikana järjestetään muun muassa valokuvakilpailu, maastoretki Hiidenveden kunnostuskohteille sekä järvien kunnostamisaiheinen seminaari.

Lisätietoja:
Miina Fagerlund, Espoon ympäristökeskus, Järvivuosi-projekti, puh. 050 552 7071, miina.fagerlund@espoo.fi
www.espoo.fi/jarvivuosi
Ota mittaa lähivesistöstäsi -tapahtuma
Ilmoita luontohavainnot: www.kansalaishavainnot.fi