Ylikalliit vuokrat hidastavat kotoutumista

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
1.8.2019 klo 9.07

Espoo ja koko pääkaupunkiseutu on uusien haasteiden edessä. Mistä löytää kaikille tulijoille kohtuuhintainen asunto, ja miten estää maahanmuuttajien kerääntyminen samoille asuinalueille.

Kotouttaminen ja sosiaalityön ydin uhkaavat jäädä taka-alalle, kun turvapaikkapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat kamppailevat asuntoasioiden ja rahahuolien kanssa.

”Keskustelu täällä maahanmuuttajapalveluissa liittyy usein talouteen, kun haluaisimme kiinnittää huomiota muihin kotouttamiseen liittyviin asioihin, kuten psyykkiseen vahvistumiseen ja lasten hyvinvointiin, perheen dynamiikkaan ja sopeutumiseen – nämä asiat jäävät taka-alalle, vaikka ne ovat meidän sosiaalityön ydin”, sosiaalityöntekijä Inka Pelkonen maahanmuuttajapalvelujen perheiden tiimistä kertoo.

Vuokra-asuntomarkkinoiden uusi aika

Muutamia vuosia sitten pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoilla alkoi uusi aika, kun vuosina 2016–17 Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat alkoivat saada turvapaikkapäätöksiä. Muuttoliike muualla Suomessa sijainneista vastaanottokeskuksista suuntautui pääkaupunkiseudulle.

Muuttoliikkeen haasteena on se, että pääkaupunkiseutua vaivaa asuntopula – kohtuuhintaisia kaupungin tai yksityisen vuokraamia asuntoja on vaikea saada. Koska vuokra-asunnoista kilpaillaan, ovat yksityiset markkinat voineet asettaa uusia ehtoja: vuokravakuuksista on luovuttu, vuokrasopimukset ovat määräaikaisia tai laittomia, välityspalkkioita ja vuokria on maksatettu käteisellä pimeästi, ja vuokria on korotettu. 

Maahanmuuttajat ovat allekirjoittaneet kohtuuttomia vuokrasopimuksia heikon kielitaidon ja tietämättömyyden vuoksi. Määräaikaisten sopimusten purkaminen on hankalaa ja kallista. Vaikka perhe löytäisikin halvemman vuokra-asunnon, määräaikaisen sopimuksen purkaminen kaatuu usein rahapulaan. Vaihtoehdot ovat vähissä. Maahanmuuttajapalvelujen perheiden tiimissä on herätty tähän kasvavaan ongelmaan. 

”Näille ihmisille alkaa kertyä vuokravelkaa, koska toimeentulotuki ja asumistuki eivät riitä vuokramenoihin. Ylikalliit vuokrat voivat hidastaa kotoutumista, koska huoli taloudellisesta tilanteesta ja asumisen kalleudesta vievät energiaa ja vaikuttavat siihen, että muuhun kotoutumista edistävään toimintaan, kuten kielenopiskeluun, ei jää aikaa”, johtava sosiaalityöntekijä Jenni Lemercier kertoo. ”Velkaantumisen seurauksena voi pahimmassa tapauksessa olla häätö. Mitä sitten tapahtuu, jos meillä on kohta lukuisia perheitä vailla asuntoa?”. 

Segregaation alkuja

Maahanmuuttajapalveluissa selvitetään asiakkaiden tilanteita ja on tunnistettu, että osa vuokranantajista perii kalliita vuokria erityisesti pienistä asunnoista. Yksinäisille, pariskunnille ja kolmenhengen perheille vuokrat ovat liian korkeita. Isommille perheille sen sijaan on tarjolla enemmän kohtuuhintaisia asuntoja. Mitä suurempi perhe, sen korkeamman vuokran Kela hyväksyy.

Maahanmuuttajapalveluissa on huomattu, miten muutama vuokranantaja on viime vuosina korottanut vuokria erityisen paljon.

”Koska vuokravakuutta ei ole, käytännössä kuka tahansa voi allekirjoittaa vuokrasopimuksen. Kolmasosa asiakkaistamme on solminut vuokrasopimuksen erään vuokranantajan kanssa. Olemme avanneet keskusteluyhteyden heidän kanssaan”, Lemercier kertoo.

Espooseen on alkanut muodostua tietyille alueille maahanmuuttajakeskittymiä, koska vuokranantajilla on siellä isoja taloyhtiöitä.

”Näillä alueilla on segregaation alkuja. Teemme yhteistyötä alueiden koulujen ja päiväkotien kanssa, jotka myös ovat uudenlaisten haasteiden ja vaateiden edessä. On kiinnitettävä huomiota kielen opetukseen sekä lasten traumataustoihin ja oirehtimiseen”, Lemercier toteaa.

Jos yhdelle alueelle tulee kymmeniä juuri Suomeen tulleita maahanmuuttajia, tietyt haasteet ja sosiaaliset ongelmat kasaantuvat: köyhyys, työttömyys, kotoutuminen, mielenterveysongelmat, traumat ja lasten kasvatus. Todelliset ongelmat syntyvät, kun pienellä alueella asuvat perheet kamppailevat samojen haasteiden kanssa.

Kotoutumista pienille paikkakunnille

Kaikki maahanmuuttajat eivät välttämättä halua muuttaa pääkaupunkiseudulle. Suku olisi lähellä ja yhteisössä voimavara, mutta kolikolla on toinen puoli: yhteisöllä on suuri kontrolloiva voima ja jänniteitä syntyy.

”Jos viettää aikaansa vain oman yhteisön parissa kotoutuminen hidastuu. Pienellä paikkakunnalla on enemmän mahdollisuuksia luonnollisiin kontakteihin kantaväestön kanssa, ja suomen kielen opiskelukin edistyy”, Lemercier sanoo. ”Jotkut ovat jälkikäteen huomanneet, miten paljon enemmän heillä oli kontakteja pienellä paikkakunnalla. Emotionaalinen ja sosiaalinen tuki ovat tärkeä osa kotoutumista."