Traumasta kohti kasvua ja uutta elämää

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
27.9.2018 Marita Kokko, Zonta-kerhon puheenjohtaja

Sisututkija Emilia Lahti

Sisututkija ja kansalaisaktivisti Emilia Lahti haastaa meidät yhteisin teoin ehkäisemään lähisuhdeväkivaltaa ja auttamaan sen kokeneita toipumaan. Meillä on kyky olla lempeitä muita ihmisiä kohtaan. Kyse on aktiivisesta myötätunnosta ja päivittäisestä sitoutumisesta tekoihin.

Suomi kuuluu lähisuhdeväkivallan mustiin maihin, mutta toivottomuuteen ei Emilia Lahden mukaan kannata vajota.

”Voimme hyödyntää suomalaisille ominaista sisua  ja päättäväisyyttä ongelman ratkaisemisessa”, hän toteaa.

Sisua Emilialla itsellään on riittänyt maapalloa risteilevällä polullaan kansalaisaktivistiksi, sisun tutkijaksi ja tohtorikoulutettavaksi Aalto-yliopistoon. Vielä 2000-luvun alussa nuori nainen paistoi hampurilaisia grillikioskilla ja matkusti kotikaupungin ja Tampereen väliä opiskellessaan sosiaalipsykologiaa yliopistossa. Hampurilaisten paistajalle ei opintolainaa kertynyt, vaan hän saattoi toteuttaa haaveensa - matkustaa maailmalle.

Oma kokemus vedenjakana

Matkaan mahtui myös aluksi lempeänä näyttäytynyt parisuhde Emilian asuessa Yhdysvalloissa. Pienin teoin alkoivat parisuhteessa muutokset, jotka henkisen väkivallan kautta johtivat lopulta vakavaan fyysiseen väkivaltaan. Emilia teki rikosilmoituksen kumppanistaan, joka tuomittiin ja karkotettiin Yhdysvalloista. Oli lokakuu 2010.

”Minulla puolitoista vuotta kestänyt väkivaltainen suhde oli vedenjakaja. Mikään ei ollut enää samanlaista. Siitä lähti liikkeelle pitkä matka, joka toi vähitellen elämään toivoa ja valoa, vaikka eheytymisen tie on ollut pitkä.”

Emilia jätti työnsä New Yorkissa ja lähti seuraamaan sydämessään kysymystä, miten ihmiset selviävät äärimmäisistä vastoinkäymisistä ja löytävät tiensä jälleen uuteen voimaan.

Emilia puhuu myös usein aktiivisesta myötätunnosta, kutsusta henkilökohtaiseen johtajuuteen ja yhteisön vastuusta synnyttää psykologista turvallisuutta.

”Kun ymmärrämme oman vaikutuksemme laajaan kuvaan ja johdamme itseämme omien valintojemme kautta rakkaudesta käsin, avautuu tie sosiaaliseen muutokseen.”

Emilian eheytymisen matka on kutoutunut hänen omaan tutkimukseensa, jossa hän on tarkastellut ilmiötä psykologian, oppimisen ja tekemisen kautta. Se on auttanut ymmärtämään, ettei ollut mitenkään epätavallista, että hänelle kävi näin.

Pienin elein ja askelin

”Tulin ongelmaan pystymetsästä, enkä aluksi osannut tiedostaa sitä. Olin aina se nainen, joka aidolla eteläpohjalaisella temperamentilla sanoi, että jos joku lyö, niin pakkaa laukut ja lähde. Mutta lähisuhdeväkivallan dynamiikka on hyvin erilainen. Aluksi kylvetään epäilyksen siemen toisen ihmisen mieleen. Kun aika on kypsää, tilanteeseen tuodaan väkivallan uhka. Henkinen väkivalta on yhtä vakavaa kuin fyysinen ja ennen myötä se luo maaperän myös aina vain raaistuville teoille. “

Henkinen väkivalta alkaa sekin huomaamattomasti. Perheessä se voi näkyä jatkuvana naljailuja, toisen pienentämisenä tai arvon vähättelynä ja johtaa lopulta suoranaisuus uhkauksiin.

”Perhe on meille pyhä. Siellä meidän pitäisi olla turvassa, vaikka juuri perheessään moni kokee henkistä, fyysistä tai seksuaalista loukkaamista, vähättelyä tai rikkomista. Haluan saada ihmiset luottamaan, että niinkin vaikeista tilanteista voi päästä irti ja eheytyä. Me kaikki voimme tukea sellaista prosessia yhteisönä. Ennen kaikkea vastuu ei saa jäädä kokijan harteille”, Emilia toteaa.

Oman elämän käänteet johtivat Emilian tutkimaan sisua vuonna 2012, josta syntyi lopulta idea väitöskirjaan.  Tarina ja tutkimus ovat vieneet hänet yksityiselämässään työskentelemään lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden nuorten ja aikuisten kanssa ja perustamaan Sisu Not Silence  -järjestön.

”Ihmisten kohtaaminen ja tuominen yhteen turvaverkkojen synnyttämiseksi on tärkein panokseni. Sen ohella puhuminen aiheesta on tilaisuuteni viedä eteenpäin tietoa yhteisöjen vastuusta ja mahdollisuudesta luoda nollatoleranssin kulttuuri kaikkea alas painamista kohtaan sekä tuoda lempeä viesti traumasta kumpuavasta kasvusta. Toivoa on.”

Emiliaa on mahdollista kuulla perjantaina 5.10. kello 17 lähtien Omnian kampuksella Espoossa osoitteessa Lehtimäki 1 c.

Tilaisuus on avoin kaikille yhteisöllisestä vaikuttamisesta kiinnostuneille, jotka haluavat olla mukana Suomen uuden ja innostavan aikakauden rakentamista. Se on ilta sydämen sisulle, lähisuhdeväkivaltaa vastaan rohkeamman ja myötätuntoisen huomisen puolesta. Lisätietoa keskustelutilaisuudesta